Browsing by Subject "kielenkehitys"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan jaetun tarkkaavuuden yhteyttä kielellisten taitojen kehitykseen lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa ja analysoida aiempaa tutkimustietoa jaetusta tarkkaavuudesta ja sen roolista kielellisten taitojen kehityksessä lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Lisäksi pyrkimyksenä on tunnistaa miten jaetun tarkkaavuuden taidot ja niiden kehitys poikkeaa lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin, sekä pohtia keinoja, joilla jaetun tarkkaavuuden taitoja voitaisiin kehittää kielellisten taitojen tukemiseksi lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lisäämään ymmärrystä autismikirjon häiriöön liittyvissä kielellisissä haasteissa. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Haku tehtiin joulukuussa 2023 Ovid Medline ja PubMed -tietokannoista, erilaisia hakutoimintoja hyödyntäen. Ovid Medlinen lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui “joint adj2 attention AND language adj2 (development OR skills) AND autism AND children” ja PubMedin hakulausekkeena puolestaan toimi ”joint attention AND language development AND autism AND child*”. Hakutulokset käytiin systemaattisesti läpi ja niitä karsittiin valintakriteereiden mukaisesti, kunnes jäljellä oli viisi vuosien 2014–2023 aikana julkaistua pitkittäistutkimusta, jotka käsittelivät tutkimuksen aihetta hiukan erilaisista lähtökohdista. Artikkeleiden keskeisimmät sisällöt taulukoitiin aineiston analysointia ja tulosten yhteenvetoa selkeyttääkseen. Tulokset ja johtopäätökset. Lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö, oli tyypillisesti kehittyneitä ikätovereitaan heikommat jaetun tarkkaavuuden taidot ja nämä taidot olivat myös yhteydessä kielellisten taitojen kehitykseen. Tutkimuksessa havaittiin, että varhaisen intervention avulla jaetun tarkkaavuuden taitoja voitiin kuntouttaa tehokkaasti, minkä seurauksena myös lasten kielelliset taidot kehittyivät. Jatkotutkimusta aiheesta tarvitaan erityisesti kulttuurien vaikutuksen selvittämiseksi.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet: Sisäkorvaistute on sähköinen kuulon apuväline, joka mahdollistaa puhutun kielen omaksumisen vaikeasta kuuloviasta kärsivälle lapselle. Sen avulla on mahdollista saavuttaa tyypillisesti kuulevien lasten ikänormit puhutun kielen tuoton ja ymmärryksen osalta. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, että suurimmalla osalla istutetta käyttävistä lapsista kielenkehitys on viivästynyttä ainakin jollain kielen osa-alueella. Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä ja eleitä ottaen huomioon kontekstin asettamat vaatimukset ja puhekumppanin tarpeet. Pragmaattiset taidot ovat tärkeä osa lapsen sosiaalista hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot tyypillisesti kuulevien lasten taidoista uusimman tutkimuskirjallisuuden mukaan. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella sitä, mitkä tekijät olivat yhteydessä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisiin taitoihin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin helmikuussa 2021 suorittamalla haku Scopus ja PubMed -tietokannoista. Hakusanoiksi rajattiin tutkimuskysymysten kannalta relevantit termit, ja lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui "cochlear implant" AND child* AND pragmatic AND (language OR development OR skill OR abilit*). Aineisto rajattiin koskemaan 20112021 julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita, jotka vastasivat ainakin toiseen tutkimuskysymykseen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 6 vuosina 20132020 julkaistua artikkelia, jotka analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot erosivat tyypillisesti kuulevien lasten taidoista, mutta tulokset olivat osin ristiriitaiset. Eroavaisuuksia ryhmien välillä ei ilmennyt kaikissa tämän katsauksen tutkimuksissa eikä myöskään kaikilla pragmatiikan osa-alueilla. Sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla oli puutteita ilmausten tunnesisällön tunnistamisessa prosodian perusteella, verbaalisten kielikuvien ymmärtämisessä ja he omaksuivat hallitsevamman roolin keskusteluissa kuulevien verrokkien kanssa. Pragmaattiset taidot olivat yhteydessä implantointi-ikään, leksikaalisiin taitoihin sekä sanasujuvuuteen. Pragmatiikka on laaja kielen osa-alue, jonka kattava tutkiminen on vaikeaa. Lisätutkimus sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisista istutetta käyttävien lasten sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
-
(2023)Tavoitteet. Tutkimalla nimeämistä pyritään selvittämään sanaston kokoa ja koostumusta. Varhainen sanasto on yhteydessä myöhempään kielenkehitykseen ja nimeäminen on yksi lukitaitojen ennustajista. Monikielisyyden lisääntyessä kasvaa tarve ymmärtää paremmin myös kaksikielistä kielenkehitystä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella miten substantiivien ja verbien nimeäminen kehittyy yksikielisillä ja kaksikielisillä lapsilla. Lisäksi tavoitteena on selvittää niiden välisiä eroavaisuuksia. Menetelmät. Kandidaatintutkielmassa käytetiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus-tietokannasta. Hakulausekkeena oli TITLE-ABS-KEY (naming OR retrieval) AND (action OR nouns OR object OR "verb-noun" OR verb) AND (bilectal OR bilingual OR monolingual OR multilingual) AND (children OR development). Tulosten tarkastelun jälkeen tutkielmaan valikoitui neljä artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli poimittiin käsin. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2006-2017. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten koehenkilöryhmät ja tavoitteet olivat melko erilaisia keskenään. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaa, että nimeäminen muuttuu tarkemmaksi ja nopeammaksi iän myötä. Tutkimustulosten perusteella substantiiveja nimetään verbejä paremmin myös kaksikielisten joukossa, mutta tulokset olivat osin ristiriitaisia. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tutkimusta kaksikielisten verbien ja substantiivien nimeämisen kehittymisestä, jotta tarkkojen ja luotettavien arviointimenetelmien kehittäminen mahdollistuu ja epätyypillinen kielenkehitys voidaan tunnistaa.
Now showing items 1-3 of 3