Browsing by Subject "kognitiivinen käyttäytymisterapia"

Tavoitteet. Toiminnalliset häiriöt ovat puutteellisesti ymmärrettyjä yksilön toimintakykyä sekä elämänlaatua heikentäviä oireita ja oireyhtymiä, joiden diagnosointi ja hoito on koettu haasteelliseksi. Toiminnallisia häiriöitä ja niiden kehittymistä selittävä kognitiivis-behavioraalinen malli olettaa kaikkien toiminnallisten häiriöiden etiologiassa olevan yhteisiä piirteitä, mutta todisteet mallin tueksi ovat muodostuneet pääasiassa muutaman spesifin diagnoosin pohjalta. Toiminnallisten häiriöiden hoidon kannalta eniten todisteita vaikuttavuudesta on ollut kognitiivisella käyttäytymisterapialla, jossa hoito kohdistetaan muokattavissa oleviin oireita ylläpitäviin tekijöihin. Tieto näistä oireita ylläpitävistä avaintekijöitä on vielä puutteellista. Tässä katsauksessa tarkastellaan mitä kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiä on käytetty toiminnallisiin häiriöihin kuuluvan fibromyalgian hoidossa ja millaisia hyötyjä näillä menetelmillä on hoidossa saavutettu. Menetelmät. Kirjallisuus haettiin Scopus-tietokannasta seuraavalla hakulausekkeella: fibromyalgia AND ("cognitive behaviour* therapy" OR behavio*). Haku rajattiin englanninkielisiin artikkeleihin, jotka on julkaistu vuonna 2010 tai sen jälkeen, jolloin saatiin 73 hakutulosta. Hakutulokset rajattiin lopulta kuuteen artikkeliin, jotka täyttivät kaikki vaaditut valikoitumiskriteerit. Tulokset ja johtopäätökset. Fibromyalgian hoidossa on käytetty kognitiivista käyttäytymisterapiaa, jonka fokus on ollut stressin hallinnassa, kivun katastrofoinnissa, kivussa tai uneen liittyvissä häiriöissä. Kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan osallistuneilla fibromyalgiapotilailla havaittiin positiivisia muutoksia useissa fibromyalgian kliinisissä piirteissä kuten unenlaadussa, toimintakyvyssä, stressissä, minäpystyvyydessä sekä tarkkaavaisuudessa. Havaitut hyödyt vaihtelivat kognitiivisen käyttäytymisterapian fokuksen mukaan, minkä lisäksi ahdistuneisuuden, masentuneisuuden ja kivun katastrofoinnin suhteen tulokset olivat osittain myös ristiriitaisia. Kognitiivisella käyttäytymisterapialla on paikkansa osana sekä fibromyalgian, että laajemmin toiminnallisten häiriöiden hoitoa. Jatkossa tarvitaan myös uutta tietoa avaintekijöistä, joihin hoito tulisi kohdistaa. Tutkimustiedon avulla voidaan suunnitella mahdollisimman vaikuttavia hoitoja monitekijäiselle ja hankalasti ymmärrettävälle oireilulle.

Introduction: Attentional difficulties are very common among children, and they have negative effects on both children’s learning and development. Currently, there is no evidence-based psychosocial treatment for attentional difficulties. For example, compared to medical treatment of ADHD there are few studies on the benefits of psychosocial treatment in attentional difficulties. There is however need for an evidence-based psychosocial treatment because a significant part of children doesn’t benefit from medical treatment or are unable to use it. Results: Behavioural and cognitive-behavioural therapy, attention training, and neuro rehabilitation are effective in the rehabilitation of children attentional difficulties. Attentional training has positive effects, particularly in sustained and selective attention. Rehabilitation can also be successfully computerized or carried out for example via VR. Conclusions: No single treatment seems currently significantly better than others. Psychosocial rehabilitation can benefit children with attentional difficulties either alone or together with medical treatment. All methods are interrelated by a chance to individualize the treatment and considering how to motivate the children. Most of the research is focused on rehabilitating attention in ADHD compared to other sources of attentional difficulties. Financial resources of psychosocial rehabilitation can be brought down by computerization. Future studies could examine the long-term effects of psychosocial rehabilitation.