Browsing by Subject "kommunikaatio"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2018)Irony is a way of communicating a message in which words and their meaning is in conflict. People with autism spectrum disorder (ASD) have a tendency to interpret words literally which is a result of their problems in social interaction. It has been reported that people with ASD have difficulties to react to irony in a proper manner which leads to the assumption that they do not understand irony. In my Bachelors thesis I will review studies on irony comprehension of individuals with ASD. The aim of my review is to find from the literature if the assumption that individuals with ASD cannot detect irony is correct and what kind of explanations there are on the underlying issues of their difficulties in irony comprehension. Studies are quite contradictory on how well people with ASD can detect irony. Some suggest that individuals with ASD can detect irony as well as typically developed and others propose that people with ASD cannot detect irony even closely as well as typically developing. But studies are unanimous that people with ASD have great difficulties in the comprehension of irony compared to typically developing. There are many explanations why people with ASD might have difficulties with irony. One is that children with ASD lack the theory of mind, so they have problems in understanding that the speaker has his or her independent intentions that they might want to transmit to the listener when using irony. According to another explanation the disturbance in language development might influence irony perception. Sometimes tasks testing irony perception require the ability to produce difficult verbal outcomes which are difficult for people with ASD. They have also difficulties to perceive prosodic cues overall and irony has a wide variety of possible prosodic cues. In addition to the specific difficulties in, for example prosody and language, people with ASD also have hard time in integrating these multiple different cues automatically. However, there are compensatory mechanisms that help them to overcome these difficulties. They just do not automatically use them when processing language but if they are explicitly told to take in account that there might be irony individuals with ASD are doing better in irony tasks. For future research it would be important to study how well people with ASD detect irony in more natural situations. Furthermore, it should be studied how much they understand irony even when they recognize it because it has been shown that people with ASD do not enjoy irony as much as typically developing.
-
(2023)Tavoitteet. Afasia ja dementia, kaksi aikuisiän yleistä ja yhä yleistyvää kielelliskognitiivista häiriötä, aiheuttavat monimuotoisia haasteita osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Eläinavusteisen kuntoutuksen, jossa useimmin hyödynnetty eläin on koira, on havaittu muun muassa laskevan stressiä ja kohottavan vanhusten sosiaalisuutta sekä heidän välisten keskusteluidensa ajallista pituutta. Näiden tieteen jo toteamien hyötyjen vuoksi on aiheellista kartoittaa afasian ja dementian aiheuttamien vuorovaikutuspulmien eläinavusteisten, erityisesti koira-avusteisten, interventioiden piirteitä ja mahdollisuuksia. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kuntoutusmenetelmiä afasiaa ja dementiaa sairastavien henkilöiden koira-avusteisissa interventioissa hyödynnetään sekä millaisia vaikutuksia kyseisillä menetelmillä on afasiaa tai dementiaa sairastavan kuntoutujan kommunikaatiokyvylle. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston artikkelit noudettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista helmikuussa 2023 hakulausekkeella (aphasia OR dementia) AND (”animal-assisted therapy") AND (speech OR communication OR engagement). Tutkimusaineistoon valikoitui viisi vuosina 1997–2020 julkaistua artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Koira-avusteisissa interventioissa koiria hyödynnettiin motivaationa ja sosiaalisena tukena. Koiria integroitiin toiminnallisiin harjoituksiin. Aineiston dementiainterventioissa toteutettu toiminta oli heikommin kuntoutujien tavoitteiden ohjaamaa, kuin puheterapeuttien toteuttama afa-siakuntoutus. Vuorovaikutuksen määrä koira-avusteisissa tapaamisissa oli suurempi, kuin tavanomaisissa interventiotapaamisissa ja koirien läsnäololla oli erityisen selkeä yhteys sanattoman vuorovaikutuksen määrän lisääntymiseen. Afasiakuntoutujat kokivat koira-avusteisen kuntoutuksen motivoivana ja hyödyllisenä, mutta afasian vaikeusaste ei intervention aikana muuttunut. Koira-avusteinen puheterapiakuntoutus vaikuttaa kiinnostavalta mahdollisuudelta kommunikaatiointerventioiden toteuttamiseen afasiaa ja dementiaa sairastaville henkilöille, mutta tutkimusta kuntoutuksen vaikuttavuudesta tarvitaan.
-
(2019)The aim of this study was to find out how the interaction between visually impaired parents and their sighted children has been studied and what differences have been observed between these children and sighted children of sighted parents. Methods. The research method was an integrative review. A qualitative analysis of the content was used to process the material. Results. Interaction between sighted children and their visually impaired parents has been studied by interviewing, observing, calculating child interaction behaviors, following the child's and adult's eyesight, using eye movement tests and standardized tests.
-
Parkinsonin taudista aiheutuvien puheen ja äänen muutosten vaikutus kommunikaatioon ja elämänlaatuun (2020)Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia Parkinsonin taudissa esiintyvien puheen ja äänen muutosten vaikutusta kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Parkinsonin tauti vaikuttaa kognitiivisten muutosten ohella laajasti kehon motorisiin toimintoihin, ja puheen ja äänen muutokset ovat tavallisia. Parkinsonin taudin vaikutuksia elämänlaatuun on tutkittu, mutta tutkimuksia yksinomaan puheen ja äänen muutosten vaikutuksista on vähemmän. Logopedisesta näkökulmasta tärkeää on myös näiden muutosten vaikutus koettuun kommunikaation sujuvuuteen. Tämän tutkimuksen tuloksia voi tulevaisuudessa soveltaa kuntouttavaan puheterapiatyöhön. Menetelmät. Menetelmänä tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin tietokannoista Ovid Medline ja Scopus, ja aineistoon valittiin seitsemän alkuperäistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Hakulauseke muodostettiin aiheeseen liittyvistä asiasanoista Parkinson (Parkinson), speech (puhe), voice (ääni), quality of life (elämänlaatu) ja communication (kommunikaatio). Aineistoon valituissa tutkimuksissa oli tutkittu joko kommunikoinnin sujuvuutta Parkinsonin taudissa, puheen ja äänen muutosten vaikutusta elämänlaatuun, tai molempia. Tulokset ja johtopäätökset. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt kokivat kommunikoinnin sujuvuuden heikentyneen erityisesti hiljaisen puheäänen ja puheen epäselvyyden vuoksi. Myös elämänlaadun raportoitiin heikkenevän Parkinsonin taudin myötä ja sitä heikensivät erityisesti äänenlaadun muutokset ja puheen vaikea ymmärrettävyys. Tutkimustulokset viittaavat puheterapian roolin tärkeyteen Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa. Erityisesti tarvetta vaikuttaisi olevan äänentuoton kuntouttamisen keinoille ja puheen selkeyttämisen harjoituksille. Tulokset nostivat esiin myös Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kommunikointiroolin muuttumisen taudin edetessä, mikä voi asettaa puheterapeutit tärkeään asemaan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tukijoina.
-
(2020)Tavoitteet. Noin neljännekselle autistisista henkilöistä kehittyy vain heikot kielelliset taidot tai ei lainkaan toimivaa kieltä. Tällöin vuorovaikutuksen tukemisessa tarvitaan puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. PECS-menetelmä on yksi käytetyimmistä menetelmistä autististen lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa. Aiempien tutkimusten perusteella PECS-kuntoutuksella on positiivisia vaikutuksia vuorovaikutustaitojen kannalta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten PECS-menetelmää käytetään autismikirjon lasten vuorovaikutustaitojen kuntoutuksessa, mitkä taidot kehittyvät ja kuinka vaikuttavaa kuntoutus on. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistonhaku suoritettiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoissa. Hakulauseke muodostettiin hakusanojen autism (autismi), picture exchange (kuvanvaihto), PECS sekä communication (viestintä) avulla. Aineistoksi valikoitui kuusi englanninkielistä, vertaisarvioitua artikkelia. Aineiston analysoinnissa sovellettiin sisällönanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Monet autististen lasten vuorovaikutustaidot, kuten aloitteiden tekeminen, kommunikaation vastavuoroisuus ja jaettuun tarkkaavuuteen liittyminen, kehittyivät PECS-kuntoutuksen myötä. Lasten sosiokommunikatiiviset taidot ennen kuntoutuksen alkamista olivat yhteydessä PECS-intervention vaikuttavuuteen. Lyhyelläkin PECS-kuntoutusjaksolla voidaan edistää autististen lasten vuorovaikutustaitoja. PECS-harjoittelu myös tukee vuorovaikutustaitojen yleistymistä eri kommunikaatiotilanteisiin.
-
(2022)Tavoitteet. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Selektiivinen mutismi on sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriö, joka vaikuttaa puheen lisäksi myös yksilön osallistumiseen ja toimintakykyyn. Mutismilla taas tarkoitetaan elimellisestä syystä johtuvaa puheen puuttumista, jonka vaikutukset ihmisen elämään ovat myös merkittävät. Aiemmissa tutkimuksissa selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja elämänlaatuun on tutkittu vain vähän. Tämän tutkielman tavoitteena on koota yhteen selektiivisen mutismin ja mutismin vaikutuksia kommunikaatioon ja tarkastella, miten kyseiset häiriöt vaikuttavat yksilön elämänlaatuun. Menetelmät. Menetelmänä tässä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus-, Ovid Mediline- ja PsycInfo -tietokannoissa. Hakulausekkeena oli (((selective mutism) OR mutism) AND (quality of life) AND communicat*). Lopullinen tutkimusaineisto koostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka käytiin läpi systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen perusteella selektiivinen mutismi ja mutismi vaikuttivat ihmisen kommunikaatioon ja elämänlaatuun merkittävästi. Tulokset vaihtelivat kuitenkin tutkimuksittain, riippuen arvion tekijästä ja tutkittavista. Tutkimusaineiston perusteella kommunikaatio-ongelmia esiintyi enemmän mutismin kuin selektiivisen mutismin kohdalla. Myös elämänlaatu koettiin heikommaksi elimellisestä syystä johtuvaa mutismia sairastavilla. Elämänlaadun arvioiminen olisi tärkeää ihmisillä, joilla on selektiivinen mutismi tai mutismi, jotta kuntoutuksen tarpeellisuus tulisi paremmin esiin. Häiriön vaikutuksia elämänlaatuun olisi hyvä tutkia enemmän myös siitä näkökulmasta, että kuntoutus osattaisiin kohdentaa niille osa-alueille, jotka parantavat elämänlaatua kaikista tehokkaimmin
-
(2024)Tavoitteet. Puhevammainen ihminen ei tule arjessaan toimeen puheella ja voi kohdata vuorovaikutuksessaan paljon haasteita. Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio voi mahdollistaa puhevammaisen vuorovaikutuksen ympäristönsä kanssa, mutta ilman ympäristön tukea ja osaamista kommunikointi jää helposti todella niukaksi. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että kommunikaatiokumppanin ohjaaminen on tehokas tapa tukea ja vahvistaa puhevammaisen mahdollisuuksia kommunikaatioon ja itsensä ilmaisuun. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään kommunikoinnin kehittämisen näkökulmasta, miten videopohjaisia interventioita voi hyödyntää puhevammaisen kommunikaatiokumppanin ohjauksessa ja millaisia tuloksia niiden käytöstä on saatu. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline sekä Scopus -tietokannoista hakulausekkeella (video intervention OR video feedback OR video record* OR video training) AND (intellectual disabilit* OR developmental disabilit OR complex communication OR communication disorder* OR communication aid*) AND (parent* OR partner* OR staff OR famil* OR caregiver* OR teacher*). Ovid Medlinessa hakulausekkeeseen lisättiin vielä termi training, sillä se tarkensi hakua oikeaan suuntaan. Scopuksessa kyseistä lisäystä ei tarvinnut tehdä. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi muodostui viisi vuosina 2011–2023 julkaistua artikkelia. Aineistoa analysoitiin tutkimuskysymysten pohjalta ja etsittiin niihin vastauksia. Tulokset ja johtopäätökset. Videoita hyödynnettiin tutkimusaineistossa videopalautteen, videomallintamisen sekä videoapplikaatioiden muodossa. Jokainen tutkimus raportoi tilastollisesti merkitseviä tuloksia vuorovaikutuksen eri osa-alueilta intervention päätyttyä. Interventiot koettiin myös tehokkaiksi ja sopiviksi tavoiksi kehittää vuorovaikutuksen laatua. Interventioiden pitkittäisvaikutuksia ei kuitenkaan tarkasteltu kuin yhdessä tutkimuksessa, ja otoskoot olivat pääosin pieniä. Aineistossa käytetyillä videopalautteella sekä videomallintamisella on näyttöä erilaisista interventioista, ja niillä näyttää olevan positiivisia vaikutuksia myös kommunikaatiokumppanin ohjauksessa. Kyseisiä videointerventioita on syytä tutkia lisää muun muassa niiden pitkäaikaisvaikutusten osalta. Videointerventioita tulisi myös verrata toisenlaisiin interventioihin kyseisessä kontekstissa, jotta parhaat menettelytavat kommunikaatiokumppanin ohjaukseen olisi mahdollista löytää.
Now showing items 1-7 of 7