Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "koneoppiminen"

Sort by: Order: Results:

  • High resolution cervical auscultation. Menetelmä nielemisen arviointiin. 
    Niskanen, Kirsi (2021)
    Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Nielemisen vaikeutta eli dysfagiaa esiintyy yleisesti esimerkiksi aivohalvauksen jälkitilana tai neurologisissa sairauksissa. Dysfagia saattaa johtaa huonoon ravitsemustasoon ja nesteytykseen ja elämänlaadun heikkenemiseen. Pahimmillaan dysfagiasta seuraa tukehtumisen ja keuhkoinfektioiden vaara. Varsinkin hiljainen aspiraatio on suuri haaste nielemisen kliiniselle arvioinnille. Nykyisistä arviointimenetelmistä videofluorografiaa pidetään parhaana menetelmänä, mutta ei ole läheskään kaikkialla saatavilla, vaatii erityisjärjestelyjä ja altistaa potilaan säteilylle. Monien muiden nielemisen arviointimenetelmien ongelmana on, ettei boluksen kulkua tai nielun rakenteiden toimintaa nähdä: arvio perustuu epäsuoriin havaintoihin. Uusille, ei-invasiivisille menetelmille on tarvetta. Tämä tutkielma tutustui uuteen, kehitteillä olevaan nielemisen arviointimenetelmään. High resolution cervical auscultation- eli HRCA-menetelmässä mikrofonista ja accelerometrista saatava tieto nielemisestä käsitellään edistyneellä signaalinkäsittelytekniikalla ja koneälyllä. Tavoitteena oli selvittää, mitä osia nielemisen faryngeaalisesta vaiheesta tämä menetelmä pystyy tunnistamaan ja mikä on HRCA menetelmän tarkkuus verrattuna videofluorografiseen tutkimukseen. Menetelmät. Artikkeleita haettiin hakulausekkeella (high resolution cervical auscultation OR machine learning OR high-resolution cervical auscultation) AND (swallow screening OR dysphagia OR deglutition disorder*) AND (sound OR vibration*) Scopus- ja PubMed-tietokannoista. Hakutuloksista valittiin vuosien 2019–2021 artikkeleista seitsemän, jotka sopivat parhaiten tutkimuksen tavoitteisiin ja antoivat monipuolisen kuvan tutkittavan menetelmän nykytilasta. Tutkimuksia analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin sekä vertailemalla HRCA-menetelmän tarkkuutta videofluorografialla tehtyyn arvioon nielemisen laadusta. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksista ilmeni, että HRCA-menetelmä pystyi tunnistamaan useita nielemisen vaiheita, siis pelkästään signaalien perusteella. Parhaiten menetelmä tunnisti ruokatorven yläsulkijan avautumisen, 86 %:n tarkkuudella verrattuna videofluorografia-arvioon. HRCA-menetelmä on vasta kehitteillä. Se saattaa tulevaisuudessa tarjota nopean, ei-invasiivisen nielemisen arviointimenetelmän kliiniseen työhön.
  • Tekoälysovellukset teknisissä kommunikoinnin apuvälineissä : Käytettävyyden arviointi logopedisesta näkökulmasta 
    Virkkilä, Kristiina (2022)
    Tavoitteet. Puhevammaiset henkilöt muodostavat heterogeenisen ryhmän ihmisiä, joilla on yksilöllisiä kykyjä ja tarpeita. Yksilöllisesti sopivaa apuvälinettä ei ole aina saatavilla vastaamaan kommunikoinnin tarpeita, ja apuvälineen käyttöön voi liittyä hitautta ja turhautumisen tunnetta. Tekoälyteknologian levittäytyminen terveydenhuollon palveluihin on ollut käynnissä jo useita vuosia, ja sen hyödyntämistä on tutkittu myös teknisissä kommunikoinnin apuvälineissä. Apuvälineiden kehitystyössä tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jotta apuvälineet voisivat onnistuneesti siirtyä kliiniseen käyttöön, näyttöön perustuvan toiminnan periaatteiden mukaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millaisia koneoppimista tai syväoppimista hyödyntäviä teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä on tutkittu, ja miten näissä apuvälineissä huomioitiin käytettävyyden näkökulma. Lisäksi tutkittiin, millä tavalla moniammatillisuus ilmeni tutkimusta tehneissä tutkimusryhmissä. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, ja tiedonhaku suoritettiin Scopus ja OVID Medline -tietokannoissa. Hakutuloksien otsikossa, tiivistelmässä tai avainsanoissa esiintyi niin kommunikoinnin apuvälineisiin, tekoälyn osa-alueista koneoppimiseen ja syväoppimiseen, sekä apuvälineiden käytettävyyteen liittyviä hakutermejä. Tutkimusaineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2019–2022, ja ne esittelivät kehitteillä olevia teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä tai kokeellisessa vaiheessa olevia apuvälinekonsepteja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa tarkasteltiin viittä kokeellisessa vaiheessa olevaa teknistä kommunikoinnin apuvälinettä tai apuvälinekonseptia. Näissä apuvälineissä koneoppimista, syväoppimista tai siirto-oppimista hyödynnettiin tulkitsemaan apuvälineen käyttäjän tuottamaa syötettä kommunikointitarkoituksessa. Apuvälineiden käytettävyyttä arvioitiin kuuden käytettävyysperiaatteen näkökulmasta. Käytettävyys huomioitiin suurimmassa osassa tutkimuksia kohtalaisesti. Tutkittujen apuvälineiden taustalla oli yhtä tutkimusta lukuun ottamatta insinöörivetoinen tutkimusryhmä, jolloin moniammatillinen yhteistyö ei toteutunut. Jatkotutkimusaiheeksi tunnistettiin apuvälinetekniikan moniammatillisen kehitysyhteistyön mahdollistavien tekijöiden kartoittaminen, jotta kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet voidaan saada yhä laajemmin apuvälinetekniikan käyttöön.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO