Browsing by Subject "koulutus"

Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö on elinikäinen vaiva, jossa kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Tästä huolimatta sen haittoja aikuisiässä tutkitaan vain harvoin. Tiedetään kuitenkin, että erityisesti puhutun ja kirjallisen kielen kyvykkyys pysyy normaalisti kehittyneitä heikompana, mistä johtuen kyseisestä häiriöstä kärsivät ovat tyypillisesti menestyneet heikommin yhteiskunnassa. Työelämä puolestaan kehittyy jatkuvasti syvempää kouluttautumista ja erikoistumista painottavaan suuntaan, mikä voi näyttäytyä kehityksellisesti kielihäiriöisille suurena haasteena.Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen suorittamiseen ja työllistymiseen. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ("specific language impairment" OR "developmental language disorder") AND ("adult*" OR "young") AND ("education*") AND ("outcome*" OR "experience*"). Tiedonhaku toteutettiin Pubmed ja Scopus -tietokannoissa tammikuun 2023 aikana. Tutkimukseen valikoitui lopulta viisi artikkelia, jotka oli julkaistu 2010—2018. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluttautumisen osalta kaikissa verrokillisissa tutkimuksissa ilmeni selvä ero kehityksellisesti kielihäiriöisiin nähden, joskin maakohtaisia eroja löytyi. Tanskaan tai Kanadaan verrattuna Iso-Britanniassa harvempi kehityksellisesti kielihäiriöinen suoritti suomalaiseen lukio- tai ammattitutkintoon verrannollisia tai korkeampia tutkintoja, vaikkakin tätä selittää osaltaan Iso-Britannian eriävä koulutusjärjestelmä. Kouluttautuminen ja työllistyminen myös eriytyivät voimakkaasti iän myötä. Korkeakouluttautuminen oli kaikissa tutkimuksissa kehityksellisesti kielihäiriöisillä hyvin harvinaista. Tutkimuksissa ilmeni myös kehityksellisesti kielihäiriöisten heikompi työllistyminen, joskin ero näyttäytyi tässä vähäisempänä kuin kouluttautumisessa. Merkittävimmät erot olivatkin laadullisia, ja valtaosa kehityksellisesti kielihäiriöisistä työllistyi vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Saatujen tulosten perusteella ilmenee sekä yleinen tarve lisätutkimuksille kehityksellisestä kielihäiriöstä aikuisuudessa, kuin myös tarve kehittää keinoja kehityksellisesti kielihäiriöisten kouluttautumisen lisäämiseksi, jotta työelämän muutosten seurauksena tämän viiteryhmän tilanne ei heikkenisi.