Browsing by Subject "krooninen kipu"

Aims. Because there are many people who wish to go to therapy compared to available therapy, it is important that therapy is as effective as possible. This means that the therapeutic methods targeted at the individual’s problem areas should be as suitable as possible. For maximizing effectiveness, it is important that therapy can be tailored to match the needs of each individual. Acceptance and Commitment Therapy (ACT) consists of six core processes: acceptance, defusion, present moment, the observant self, values and committed action. The aim of this thesis was to examine, by reviewing the literature, which core processes of ACT should be emphasized for patients experiencing pain. Methods. A search was done on the PubMed database using the keywords (acceptance and commitment therapy) AND ((core traits) OR (core processes) OR (core mechanisms) OR (key traits) OR (key processes) OR (key mechanisms)). Articles focusing on patient groups suffering from pain were selected from the results. Conclusions. In ACT aimed at clients experiencing pain, it is generally beneficial to emphasize at least acceptance and values, which impact functioning and anxiety and depression symptoms. Both acceptance and the observant self also help with lowering pain interference. If the goal is to improve functioning, committed action and present moment will probably be more suitable approaches than defusion and the observant self.

Tausta ja tavoitteet: Fibromyalgia on yleinen kroonisen kivun oireyhtymä, johon sisältyy tuki- ja liikuntaelimistön kivun lisäksi monimuotoista psykososiaalista oireilua. Fibromyalgiaa pidetään kiistanalaisena ja epämääräisenä sairautena, jonka tunnistaminen ja diagnosointi on hankalaa biomarkkereiden puutteen vuoksi. Fibromyalgian oireet ovat ulkopuolisille ihmisille näkymättömiä, ja potilaat kokevat sosiaaliselta ympäristöltään usein sairauteensa liittyviä negatiivisia reaktioita kuten epäuskoa, moittimista ja vähättelyä. Tätä ilmiötä kutsutaan invalidaatioksi. Invalidaatio on aiemman tutkimuskirjallisuuden perusteella hyvin yleinen kokemus fibromyalgiapotilaiden keskuudessa. Tutkimuskirjallisuudessa on myös todettu, että negatiiviset sosiaaliset kokemukset ovat yhteydessä fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Kandidaatintutkielman tavoitteena oli tutkia invalidaation mahdollisia yhteyksiä fibromyalgiapotilaiden kokonaishyvinvointiin biopsykososiaalisesta perspektiivistä. Menetelmät: Kandidaatintutkielman tiedonhaku suoritettiin hakemalla kirjallisuutta PubMedistä ja Google Scholarista seuraavilla hakusanoilla: ”fibromyalgia”, ”fibromyalgia symptoms”, ”chronic pain”, ”invisible illness”, ”invalidation”, ”social pain”, ”social support”, ”stigmatization”, ”physical health”, ”mental health” ja ”loneliness”. Katsaukseen valittiin spesifisti invalidaatioon perehtyviä artikkeleita sekä lisäarvon tuomiseksi myös invalidaatiolle osin päällekkäisiä ilmiöitä, kuten stigmatisointia, tutkivia artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Invalidaatiolla todettiin olevan korrelaatioita fibromyalgiapotilaiden fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Tämä piti paikkansa varsinkin toisen invalidaatiosta eritellyn faktorin, ’väheksynnän’, kohdalla. Myös invalidaation aiheuttajalla oli merkitystä, ja invalidaatio oli yleisempää ja sen seuraukset olivat suuremmat, kun sen lähde oli potilaiden läheiset tai terveydenhuollon ammattilaiset. Ymmärrys invalidaatiosta on tärkeää erityisesti näille edellä mainituille tahoille. Tietoa invalidaatiosta voidaan soveltaa monilla tasoilla toteutettaviin interventioihin, kuten ammattilaisten tietoisuuden lisäämiseen, potilaiden läheisille annettavaan potilasopetukseen sekä potilaan resilienssin vahvistamista tavoitteleviin psykologisiin hoitomuotoihin. Lisätutkimus aiheesta on erittäin tarpeellista hyvän ja tasavertaisen hoidon takaamiseksi fibromyalgiapotilaille.

Tausta. Krooninen kipu on merkittävä kansanterveydellinen haaste sekä Suomessa että kansainvälisesti. Nykynäkemyksen mukaan lääkkeettömien hoitojen tulisi olla kroonisen kivun hoidon perusta. Tämä perustuu kipulääkkeiden pitkäaikaisen käytön haittoihin sekä siihen, että kipulääkkeiden vaste jää osalla potilaista heikoksi. Tehokkaita lääkkeettömiä interventioita on kuitenkin saatavilla niukasti tarpeeseen nähden. Kroonisen kivun psykologinen hoito on pitkään pohjautunut kognitiivis-behavioraaliseen terapiaan (CBT), tosin tietoisuustaitoihin pohjautuvia interventioita on alettu hyödyntää yhä enemmän. Katsaukseni tavoite on selvittää Mindfulness Based Stress Reduction -intervention (MBSR) vaikuttavuutta ja vaikutusmekanismeja kroonisen kivun hoidossa aikuisilla. Menetelmät. Kirjallisuushaku tehtiin Google Scholar-, PsycINFO- ja Ovid Medline- tietokantoihin hakusanoilla ”Mindfulness-Based Stress Reduction AND pain” sekä ”Mindfulness-Based Stress Reduction AND pain management”. Johtopäätökset. MBSR-interventio vähentää kipua ja parantaa kipupotilaiden toimintakykyä lyhyellä aikavälillä. Muutoksen pysyvyyden suhteen tulokset ovat ristiriitaisia. Osassa tutkimuksista saatiin viitteitä siitä, että interventio parantaa kipupotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua. MBSR-intervention vaikuttavuuden kroonisen kivun hoidossa havaittiin olevan yhtä suuri kuin CBT:n. Katsaukseen valittujen tutkimusten potilasaineisto oli kipua aiheuttavien sairauksien suhteen heterogeenistä. MBSR-interventiolla saatiin positiivisia tuloksia selkäkivun, päänsäryn, nivelrikon, diabetesneuropatian sekä fibromyalgiakivun hoidossa. Keski-ikäiset, valkoihoiset naiset olivat kaikissa katsauksen tutkimuksissa yliedustettuina, mikä heikentää tulosten yleistettävyyttä muihin ryhmiin. Toistaiseksi on hyvin vähän tutkimusta siitä, mitkä mekanismit vaikuttavat kivun helpottumisen taustalla MBSR-interventiossa. Edelleen tarvitaan lisää tutkimusta intervention vaikuttavuudesta eri diagnoosi- ja väestöryhmissä.