Browsing by Subject "kuulokoje"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuulovammaisten lasten kielelliset taidot ovat usein ikäodotuksista jäljessä ja kuulovammaisten lasten välillä esiintyy huomattavaa vaihtelua näissä taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella kuulovammaisten lasten epäsanatoiston ja heidän kielellisten taitojensa välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa otettiin lisäksi huomioon se, ovatko erilaiset demografiset ja audiologiset tekijät yhteydessä kuulovammaisten lasten epäsanatoistoon sekä se, miten kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistotaidot eroavat toisistaan. Näitä asioita tarkastelemalla tutkittiin, voisiko epäsanatoistoa hyödyntää kuulovammaisten lasten kielellisten taitojen arvioinnissa ja erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistohaku suoritettiin tieteellisiä julkaisuja sisältävissä tietokannoissa seuraavilla hakusanoilla: nonword repetition/imitation, hearing loss, hearing impairment, hearing impaired, hearing aid, cochlear implant, deaf, deafness, language skills ja language acquisition. Hakusanoista muodostui seuraava hakulauseke: (nonword AND (repetition OR imitation)) AND ((hearing AND (loss OR impair* OR aid)) OR "cochlear implant" OR deaf*) AND (language AND (skills OR acquisition)). Lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin epäsanatoiston ja erilaisten kielellisten taitojen ja muiden tekijöiden välisiä yhteyksiä sekä vertailtiin kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistoa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätulokset olivat seuraavat: kuulovammaisten lasten epäsanatoisto oli positiivisesti yhteydessä heidän kielellisiin taitoihinsa, demografiset ja audiologiset tekijät eivät olleet voimakkaasti yhteydessä epäsanatoistoon, kuulovammaiset lapset suoriutuivat merkitsevästi normaalikuuloisia lapsia huonommin epäsanatoistossa ja kuulovammaisten lasten ryhmän sisäinen vaihtelu epäsanatoistossa oli suurempaa kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Tulokset viittaavat siihen, että epäsanatoistosta voi olla kliinistä hyötyä erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa.
-
(2019)Tavoitteet. Yksinäisyys on melko yleinen ongelma suomalaisten ikääntyvien ihmisten joukossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin 39 % suomalaisista ikääntyvistä ihmisistä tuntee itsensä yksinäisiksi joskus ja 5 % aina tai usein. Yksinäisyydellä on myös useita haittavaikutuksia. Eräs ikääntyvien ihmisten yksinäisyyden riskitekijöistä on tutkimusten mukaan heikko terveys, mistä voidaan olettaa, että myös kuulonalenemilla saattaisi olla yhteys yksinäisyyteen ja että kuulon kuntoutuksella olisi näin ollen vaikutusta yksinäisyyden tuntemuksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää aikaisempien tutkimusten pohjalta, onko ikääntyvien ihmisten kuulonalenemalla ja yksinäisyydellä yhteyttä ja minkälainen vaikutus kuulokojekuntoutuksella on yksinäisyyteen. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku tehtiin Ovid Medline ja Scopus tietokannoista. Hakusanoiksi valikoituivat loneliness (yksinäisyys), hearing aid (kuulokoje), hearing loss (kuulovamma), hearing impairment (kuulovamma), aged (iäkäs) sekä elderly (ikääntynyt). Hakulausekkeeksi muodostui: Loneliness AND (”hearing aid”) OR (”hearing loss”) OR (”hearing impairment”)) AND (aged OR elderly) Lopulliseen aineistoon valikoitui valinta- ja poissulkukriteerien perusteella seitsemän artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Ikääntyvien ihmisten yksinäisyydellä ja heikentyneellä kuulolla vaikuttaisi olevan yhteys. Osassa tutkimuksista yhteys havaittiin kuitenkin vain joillakin alaryhmillä: yksinäisyyttä esiintyi miespuolisilla, korkea- ja keskituloisilla, korkean tai keskitason koulutuksen saaneilla, kumppanin kanssa samassa taloudessa asuvilla, kuulolaitetta käyttämättömillä, jotakin kroonista tautia sairastavilla sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastamattomilla kuulovammaisilla ikääntyvillä ihmisillä. Sisäkorvaistutekuntoutuksella oli tulosten mukaan ikääntyvien ihmisten yksinäisyyttä vähentävä vaikutus, mutta kuulolaitekuntoutuksen vaikutuksesta ei saatu yhteneviä tuloksia. Kuulokojekuntoutuksen vaikutuksesta yksinäisyyteen ei voida kuitenkaan tehdä kovin vahvoja johtopäätöksiä vähäisen tarkastelussa mukana olleiden tutkimusten määrän ja osin toisistaan poikkeavien tulosten vuoksi.
Now showing items 1-2 of 2