Browsing by Subject "kuulovamma"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2023)Tavoite. Tutkimuksen tavoitteena on kerätä uutta tietoa siitä, miten sisäkorvaistutteella kuulevien vaikeasti kuulovammaisten lasten fonologinen työmuisti kehittyy ja miten tämä kehitys eroaa normaalisti kuulevien, tyypillisesti kehittyvien lasten fonologisen työmuistin kehityksestä. Aiempi tutkimus on osoittanut, että vaikeasti kuulovammaisilla lapsilla fonologisen työmuistin kehitys ei ole samanlaista kuin tyypillisesti kuulevilla eivätkä sisäkorvaistutteella kuulevat lapset saavuta tyypillisesti kuulevien lasten taitotasoa missään ikävaiheessa, kun tarkastellaan fonologisen työmuistin taitoja. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin tietokannoista OvidMedline ja Scopus hakulausekkeella (phonological loop OR phonological memory OR verbal short-term memory OR working memory) AND (child*) AND (develop*) AND (hearing loss OR hearing impair* OR deaf) AND (cochlear implant*) ja lopulliseen katsaukseen päätyi mukaan viisi vuosina 2011-2022 julkaistua artikkelia. Tarkasteltujen tutkimusten tutkittavien ikäjakauma oli 3.26-15.41 vuotta. Aineisto analysoitiin keräten yhteen tiedot tutkimusten toteutuksesta sekä etsien vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien vaikeasti kuulovammaisten lasten (SI-lasten) fonologisen työmuistin taidot kehittyivät lineaarisesti ikäkehityksen myötä. Mitä aiemmin sisäkorvaistute oli otettu käyttöön, sitä paremmat fonologisen työmuistin taidot SI-lapsilla oli eri ikävaiheissa mitattuna. SI-lasten fonologisen työmuistin taidot eivät kuitenkaan saavuttaneet tyypillisesti kuulevien ikäverrokkien tasoa, eivätkä fonologisen työmuistin taidot yltäneet kaikissa mittauksissa myöskään kuuloiältään samanikäisten verrokkien tasolle. SI-lasten fonologisen muistin taidot kuitenkin kehittyivät kuuloiän ja kronologisen iän myötä ja tätä kehitystä voidaan tukea ottamalla sisäkorvaistute käyttöön mahdollisimman varhaisessa iässä sekä interventioiden keinoin. Kliinisessä työssä sisäkorvaistutteella kuulevan lapsen kuulon kuntoutuksessa tulisi kiinnittää huomiota fonologisen työmuistin taitojen kehittämiselle esimerkiksi musiikki-interventioiden tai fonologista tietoisuutta kehittävien harjoitusten keinoin.
-
(2019)Tavoitteet. Yksinäisyys on melko yleinen ongelma suomalaisten ikääntyvien ihmisten joukossa. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että noin 39 % suomalaisista ikääntyvistä ihmisistä tuntee itsensä yksinäisiksi joskus ja 5 % aina tai usein. Yksinäisyydellä on myös useita haittavaikutuksia. Eräs ikääntyvien ihmisten yksinäisyyden riskitekijöistä on tutkimusten mukaan heikko terveys, mistä voidaan olettaa, että myös kuulonalenemilla saattaisi olla yhteys yksinäisyyteen ja että kuulon kuntoutuksella olisi näin ollen vaikutusta yksinäisyyden tuntemuksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli selvittää aikaisempien tutkimusten pohjalta, onko ikääntyvien ihmisten kuulonalenemalla ja yksinäisyydellä yhteyttä ja minkälainen vaikutus kuulokojekuntoutuksella on yksinäisyyteen. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku tehtiin Ovid Medline ja Scopus tietokannoista. Hakusanoiksi valikoituivat loneliness (yksinäisyys), hearing aid (kuulokoje), hearing loss (kuulovamma), hearing impairment (kuulovamma), aged (iäkäs) sekä elderly (ikääntynyt). Hakulausekkeeksi muodostui: Loneliness AND (”hearing aid”) OR (”hearing loss”) OR (”hearing impairment”)) AND (aged OR elderly) Lopulliseen aineistoon valikoitui valinta- ja poissulkukriteerien perusteella seitsemän artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Ikääntyvien ihmisten yksinäisyydellä ja heikentyneellä kuulolla vaikuttaisi olevan yhteys. Osassa tutkimuksista yhteys havaittiin kuitenkin vain joillakin alaryhmillä: yksinäisyyttä esiintyi miespuolisilla, korkea- ja keskituloisilla, korkean tai keskitason koulutuksen saaneilla, kumppanin kanssa samassa taloudessa asuvilla, kuulolaitetta käyttämättömillä, jotakin kroonista tautia sairastavilla sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastamattomilla kuulovammaisilla ikääntyvillä ihmisillä. Sisäkorvaistutekuntoutuksella oli tulosten mukaan ikääntyvien ihmisten yksinäisyyttä vähentävä vaikutus, mutta kuulolaitekuntoutuksen vaikutuksesta ei saatu yhteneviä tuloksia. Kuulokojekuntoutuksen vaikutuksesta yksinäisyyteen ei voida kuitenkaan tehdä kovin vahvoja johtopäätöksiä vähäisen tarkastelussa mukana olleiden tutkimusten määrän ja osin toisistaan poikkeavien tulosten vuoksi.
-
(2023)Tavoitteet: Kuulovamman merkittävimmät vaikutukset pienillä lapsilla liittyvät kielen ja kommunikaation kehitykseen. Kehittyvällä teknologialla on tärkeä rooli kuulovammaisten lasten puhekielen kehityksessä, ja vastasyntyneiden yleistyneet kuulonseulonnat ja aikaistuneet interventiot ovat nostaneet odotuksia siitä, että kuulovammaisten lasten kielen kehitys saavuttaisi normaalikuuloisten verrokkien taidot. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Varhainen sanasto on yhteydessä moniin kielellisiin taitoihin. Lisääntynyt tieto kuulovammaisten lasten sanaston kehityksestä voisi ohjata sanaston kehitykseensä kohdistuvia odotuksia, antaisi varhaista tietoa puheterapeuttisen intervention tarpeesta ja antaisi suuntaa kuntoutuksen ja ohjauksen keinoille ja tavoitteille. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisilla menetelmillä kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kokoa on tutkittu, ja mitä tuloksia kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koon kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä on saatu uusimmissa tutkimuksissa. Menetelmät: Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin PubMed ja Scopus -tietokannoista hakulausekkeella: (“hard of hearing” OR “deaf” OR “hear ing imp*” OR “hearing loss” OR “hearing aid*” OR “cochlear implant*”) AND (“vocabulary” OR “lexicon”) AND (“child*”). Tutkimusaineisto muodostui kuudesta vuosina 2021–2022 julkaistusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset: Kuulovammaisten lasten tuottavaa sanastoa arvioitiin normaalikuuloisille lapsille kehitetyillä menetelmillä, mikä on aiemman tiedon valossa yleistä. Ryhmätasolla kuulovammaisten lasten tuottava sanasto kasvoi merkitsevästi ajan myötä. Aiempi tutkimus on ristiriitainen sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanasto verrattavissa normaalikuuloisiin ikäverrokkeihin. Tässä tutkielmassa kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koko oli yhtä tutkimusta lukuun ottamatta merkitsevästi pienempi kuin normaalikuuloisilla verrokeilla. Sekä aiempi tutkimus että tämän tutkielmat tulokset olivat ristiriitaisia sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kasvu verrattavissa normaalikuuloisiin lapsiin, ja mitkä tekijät vaikuttavat kuulovammaisten lasten tuottavaan sanastoon. Kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koosta, kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä etenkin pitkällä aikavälillä tarvitaan lisätutkimusta
-
(2019)Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kuulovammaisten lasten ja normaalikuuloisten verrokkien huuliolukutaidot eroavat. Lisäksi haluttiin tutkia, onko kuulovamman vaikeusasteella tai muilla yksilöllisillä ominaisuuksilla, kuten kognitiivisilla taidoilla, yhteyttä huuliolukutaitoihin. Aiemmissa tieteellisissä tutkimuksissa on todettu, että aikuiset kuulovammaiset suoriutuvat normaalisti kuulevia verrokkeja paremmin huuliolukutaitoa vaativissa tehtävissä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivan kirjallisuuskatsauksen menetelmin. Viiden tutkimusartikkelin aineisto haettiin kolmesta eri tietokannasta yhdellä hakulausekkeella. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä, alalla vakiintuneesti käytössä olevia termejä lipreading, speechreading, hearing loss, deaf ja children. Kaikissa tutkimusartikkeleissa huuliolukutaitoja tutkittiin vähintään sanatasoisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Mikäli tutkielman aineiston artikkeleissa ilmeni eroja ryhmien välillä, kuulovammaiset lapset suoriutuivat paremmin huuliolukutaitoja vaativista tehtävistä kuin normaalisti kuulevat verrokit. Kuulovamman vaikeusasteen ja huuliolukutaitojen välillä ei ilmennyt yhteyttä aineistossa. Huuliolukutaitoon yhteydessä olevia tekijöitä ovat tämän katsauksen perusteella työmuistin kapasiteetti sekä katseen siirtäminen puhujan silmistä suuhun puheenvuoron alkaessa. Jatkotutkimuksia tarvitaan erityisesti kielellisten taitojen yhteydestä huuliolukutaitoihin.
-
(2023)Tavoitteet. Suurin osa kuulovammaisista lapsista syntyy normaalisti kuuleville vanhemmille, joiden oma kuuloympäristö poikkeaa lapsensa omasta. Musiikki on usein tärkeä osa ihmisten arkea. Suomalaisten kuulovammaisten lasten musiikin harrastaminen on kuitenkin vähäistä, vaikka musiikin harrastamisesta olisi hyötyä myös kuulovammaisten lasten kielelliselle kehitykselle. Aikaisempi tutkimus aiheesta on keskittynyt etenkin kielen kehityksen jälkeen kuulovamman saaneiden sisäkorvaistutetta käyttävien aikuisten tutkimukseen. Näissä tutkimuksissa on havaittu musiikista nauttimisen olevan heikompaa kuin ennen sisäkorvaistutteen saamista. Nauttimisen mittaamiseen ei myöskään ole vakiintunutta tapaa. Suomessa asennetaan 30 lapselle sisäkorvaistute vuosittain, ja puheterapeuttinen kuntoutus on näiden lasten elämässä tärkeää. Menetelmä. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku toteutettiin Scopus ja Pubmed -tietokannoista tammikuussa 2023 hakulausekkeella (”cochlear implant” OR ”hearing aid” OR “hearing impairment” OR ”hearing deficit” OR deaf) AND (child* OR pediatric) AND (“music enjoyment” OR “music appreciation”). Tiedonhaun tuloksena tutkimusaineisto muodostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2015–2022. Artikkelit oli kaikki julkaistu eri maissa. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikissa artikkeleissa oli hyödynnetty eri menetelmää nauttimisen mittaamiseen. Menetelminä hyödynnettiin useimmiten kyselyä, jonka joko lapsi itse tai lapsen vanhemmat täyttivät. Yhdessä tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmää, jossa lapsen käytöstä havainnoitiin. Tulosten perusteella lapset pääosin nauttivat musiikista kuulovammasta huolimatta, ja tämä tulos toistui lasten iästä tai asuinmaasta riippumatta. Uutta tutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä tällä hetkellä käytössä ei ole yhtä vakiintunutta tapaa mitata musiikista nauttimista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä puheterapiatyössä motivoivan kuntoutuksen suunnittelemiseen sekä ohjaamaan perheitä musiikin harrastamiseen. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi vakiintuneemman menetelmän kehittämiseen ja lasten ja nuorten oman mielipiteen selvittämiseen.
-
(2023)Tavoitteet. Sähköisesti kuulohermoa stimuloiva sisäkorvaistute voi tarjota vaikeasti kuulovammaiselle lapselle mahdollisuuden päästä käsiksi kuulonvaraiseen tietoon, ja on fonologisen kehityksen edellytys. Kuitenkin sähköisesti ja akustisesti stimuloitu hermosolu toimivat eri tavoin, ja tämän takia sisäkorvaistutteella äänien ja puheen havaitseminen ei ole samanlaista kuin terveen kuulon kanssa. Aikaisempi tutkimus on todistanut aikaisen implantoinnin tärkeäksi sisäkorvaistutelapsille, sillä näin heillä on mahdollisuus saada kuulokokemusta herkkyyskausien aikana. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää ja havainnoida sisäkorvaistutelasten fonologista kehitystä, sekä luoda aiheesta suomenkielistä tietoa. Tutkielmassa tarkastellaan sisäkorvaistutelasten ja normaalikuuloisten lasten fonologisen kehityksen eroavaisuuksia. Lisäksi selvitetään, miten implantointi-ikä sekä kuuloikä vaikuttavat fonologiseen kehitykseen sisäkorvaistutelapsilla. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Virallinen tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoissa alkuvuodesta 2023. Valmiiksi rajatun aiheen myötä hakulausekkeen muodostaminen oli yksinkertaista. Hakulausekkeena oli: (”cochlear implantation” OR ”cochlear* implant*) AND (phonolog* adj3/W3 develop*) AND NOT INDEX (MEDLINE). Tällä lausekkeella kandidaatintutkielmaan valikoitui viisi vuosina 2018–2020 julkaistua tutkimusta. Aineisto analysoitiin huolellisesti, ja tutkimusten pääpiirteistä, sekä tutkimuskysymyksiin vastaavista kohdista muodostettiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten fonologinen kehitys oli erilaista normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna, ja kehitys eteni hitaammalla tahdilla. Sisäkorvaistutelapsilla esiintyi esimerkiksi enemmän fonologisia prosesseja kuin normaalikuuloisilla verrokeilla, ja heidän frikatiivin tuoton taidoissa, sekä äänen- ja konsonantintunnistuksen taidoissa oli eroa normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna. Hyvään fonologisten taitojen tasoon sisäkorvaistutelapsilla oli yhteydessä matala implantointi-ikä, sekä suuri kuulokokemuksen määrä. Sisäkorvaistutelapset tulee implantoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta fonologinen kehitys pääsee tapahtumaan herkkyyskausien aikana. Tämä parantaa sisäkorvaistutelasten mahdollisuuksia ottaa ikätoverinsa kiinni puheen ja kielen kehityksessä. Aiheesta olisi tärkeää saada lisää suomenkielistä tutkimusta, jotta tuloksia voisi paremmin yleistää kliiniseen työhön.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet: Sisäkorvaistute on sähköinen kuulon apuväline, joka mahdollistaa puhutun kielen omaksumisen vaikeasta kuuloviasta kärsivälle lapselle. Sen avulla on mahdollista saavuttaa tyypillisesti kuulevien lasten ikänormit puhutun kielen tuoton ja ymmärryksen osalta. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, että suurimmalla osalla istutetta käyttävistä lapsista kielenkehitys on viivästynyttä ainakin jollain kielen osa-alueella. Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä ja eleitä ottaen huomioon kontekstin asettamat vaatimukset ja puhekumppanin tarpeet. Pragmaattiset taidot ovat tärkeä osa lapsen sosiaalista hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot tyypillisesti kuulevien lasten taidoista uusimman tutkimuskirjallisuuden mukaan. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella sitä, mitkä tekijät olivat yhteydessä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisiin taitoihin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin helmikuussa 2021 suorittamalla haku Scopus ja PubMed -tietokannoista. Hakusanoiksi rajattiin tutkimuskysymysten kannalta relevantit termit, ja lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui "cochlear implant" AND child* AND pragmatic AND (language OR development OR skill OR abilit*). Aineisto rajattiin koskemaan 20112021 julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita, jotka vastasivat ainakin toiseen tutkimuskysymykseen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 6 vuosina 20132020 julkaistua artikkelia, jotka analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot erosivat tyypillisesti kuulevien lasten taidoista, mutta tulokset olivat osin ristiriitaiset. Eroavaisuuksia ryhmien välillä ei ilmennyt kaikissa tämän katsauksen tutkimuksissa eikä myöskään kaikilla pragmatiikan osa-alueilla. Sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla oli puutteita ilmausten tunnesisällön tunnistamisessa prosodian perusteella, verbaalisten kielikuvien ymmärtämisessä ja he omaksuivat hallitsevamman roolin keskusteluissa kuulevien verrokkien kanssa. Pragmaattiset taidot olivat yhteydessä implantointi-ikään, leksikaalisiin taitoihin sekä sanasujuvuuteen. Pragmatiikka on laaja kielen osa-alue, jonka kattava tutkiminen on vaikeaa. Lisätutkimus sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisista istutetta käyttävien lasten sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Now showing items 1-7 of 7