Browsing by Subject "kykytestaus"

Tavoitteet. Historiallisesti älykkyystutkimuksen ja -teorianmuodostuksen kehitys on liittynyt läheisesti myös erilaisiin henkilöarvioinnin teemoihin ja niiden parissa erityisesti kognitiivisen kyvykkyyden testaukseen. Tällä hetkellä älykkyyden ajatellaan teoriapuolta edustavassa CHC-mallissa ja testauspuolta edustavassa WAIS-IV:ssä koostuvan useammasta eri taitoja kuvaavasta faktorista ja usein myös yläkomponenttina toimivasta yleisälykkyyttä kuvaavasta tekijästä, niin kutsutusta g-faktorista. Psykologisen henkilöarvioinnin yhteydessä tapahtuvassa kykytestauksessa ei hyödynnetä suoraan näitä kliinisiä lähestymistapoja vaan kognitiivista kyvykkyyttä testataan eri testejä tuottavien yritysten laatimilla tehtäväsarjoilla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomalaisessa henkilöarvioinnissa käytössä olevien yleisimpien kykytestien rakenteellista yhteyttä älykkyystestaukseen ja älykkyyden rakenteen teorioihin sekä yhteyksien implikaatioita testien käyttöön ja tulkintaan. Menetelmät. Tutkielmassa käytettiin pohjana älykkyydestä ja henkilöarvioinnista ja siinä erityisesti kykytestauksesta tehtyä kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Katsauksen hakusanoina käytettiin Google Scholar -palvelussa, Helsingin yliopiston kirjaston Helka-palvelussa ja Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun kirjastossa sanoja ”intelligence”, ”intelligence test”, ”WAIS”, ”personnel selection”, ”cognitive ability test”, ”history of personnel selection”, ”history of intelligence testing”, ”kykytestaus” ja ”henkilöarviointi”. Suomalaisessa henkilöarvioinnissa käytössä olevien kykytestien tarkastelussa hyödynnettiin neljän eri kykytestien tuottajan nettisivuilta löytyvää tietoa ja yhdelle testistölle suoritettiin koekäyttö. Tulokset ja johtopäätökset. Neljää yleistä kykytestaukseen tarkoitettua testisarjaa tarkastellessa huomattiin, että kaikki testisarjat mittaavat kognitiivista kyvykkyyttä kolmen osa-alueen kautta: kielellinen päättely, numeerinen päättely ja jonkinlainen abstrakti looginen päättely. Lisäksi monissa kykytesteissä oli mahdollista muodostaa myös yleistä älykkyyttä kuvaava pistemäärä. Tarkastelussa huomattiin, että tällä hetkellä suomalaisessa henkilöarvioinnissa yleisesti käytössä olevat kykytestit ovat rakenteeltaan hyvin samankaltaisia kuin WAIS-IV-testistö ja sopivat edelleen hyvin yhteen myös CHC-mallin rakenneosioiden kanssa. Kaiken kaikkiaan aiemmin psykologian tieteenalan historiassa tapahtunut kykytestien erottaminen muusta älykkyystestauksesta vaikuttaa tämän katsauksen perusteella ainakin nykypäivän henkilöarvioinnissa keinotekoiselta erottelulta.