Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "laulaminen"

Sort by: Order: Results:

  • Laulamisen vaikutus lapsen tarkkaavuuteen 
    Onkinen, Tuuli (2017)
    Tavoitteet. Lähes kolmanneksella puheen- ja kielenkehityksen häiriöistä kärsivillä lapsilla on tarkkaavuuden ongelmia. Ongelmat voivat vaikuttaa puheterapian onnistumiseen, koska ne voivat ilmetä esimerkiksi tehtäviin keskittymisen vaikeutena, vaikeutena noudattaa annettuja ohjeita tai tehtävien tekemisen välttelynä. Erilaisten musiikkiaktiviteettien on todettu parantavan tarkkaavuutta ja kielen kehitystä. Laulun tiedetään kiinnostavan vauvaa luontaisesti puheäänen lisäksi ja äidin laulun vaikutuksesta lapsen käyttäytymiseen on tutkittu jonkun verran. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä viimeisen kymmenen vuoden aikana syntynyttä tutkimustietoa laulamisen vaikutuksesta lapsen tarkkaavuuteen. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia, miten laulamisen vaikutuksia voidaan hyödyntää puheterapiassa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tutkimuksen aineisto kerättiin aineistohaulla kahdesta kansainvälisestä viitetietokannasta. Tutkimuksen kohteena oli neljä kansainvälisissä julkaisuissa ilmestynyttä vertaisarvioitua artikkelia, jotka olivat ilmestyneet vuosina 2013-2016. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksi tutkimuksista vertaili puhetta ja laulua. Kumpikaan esitystapa ei ollut toista tehokkaampi ylläpitämään lapsen tarkkaavuutta. Iloinen, lapselle suunnattu esitystapa sen sijaan vaikutti lapsen tarkkaavuuden ylläpitämiseen. Aidin laulamisen vaikutusta koskevan tutkimuksen mukaan laulu vaikutti lapsen tarkkaavuuden kohdentamiseen ja ylläpiti lapsen tarkkaavuutta. Mainittuja tuloksia voidaan hyödyntää puheterapiassa terapeutin esitystapaa valittaessa ja laadittaessa kotiharjoitteita. Hyödynnettävyyttä heikentää kuitenkin se, että tutkimustieto koski vain enintään noin vuoden ikäisiä ja pääosin tyypillisesti kehittyneitä lapsia. Neljännessä tutkimuksessa vertailtiin laulun ja puheen vaikutuksia tekstin ymmärtämiseen autismin kirjon henkilöillä. Tilastollisesti merkittävää eroa eri esitystavan kuulleiden ryhmien välillä ei ollut.
  • Musiikki kielen oppimisen edistäjänä - miten laulaminen voi tukea toisen/vieraan kielen omaksumista 
    Rantsi, Anne (2019)
    Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että musiikin harrastaminen parantaa kuulohavaintojen erottelukykyä ja siihen liittyviä muistin, tarkkaavuuden ja ennakoivien prosessien toimintoja. Musiikin harrastamisen hyödyt ulottuvat tätä kautta myös äidinkielen ja toisen/vieraan kielen omaksumiseen. Laulut sisältävät musiikillisia elementtejä kuten melodian, ennustettavan rytmin, mutta myös sanoja. Täten musikaalisten elementtien prosessointi lauluja opetellessa voisi tukea fonologista prosessointia enemmän kuin instrumenttia soittaessa. Tutkimuksessa selvitetään voiko laulaminen tukea lasten toisen/vieraan kielen omaksumista ja mitkä mekanismit laulamisessa mahdollisesti oppimista auttavat. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin aineistohaun kautta kolmesta kansainvälisestä viitetietokannasta hakulausekkeella (second OR L2 OR foreign) AND language AND (learning OR acquisition) AND (singing OR song) AND (child* OR toddler OR preschool). Aineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelijulkaisusta, jotka olivat ilmestyneet kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä vuosina 2010–2018. Tulokset ja johtopäätökset. Valikoitujen kuuden tutkimusartikkelin perusteella voidaan sanoa, että laulaminen voi tukea toisen/vieraan kielen omaksumista. Neljän tutkimusartikkelin mukaan laulun avulla toista tai vierasta kieltä opetetut oppivat kieltä tilastollisesti merkitsevästi ainakin jollain mitattavalla kielen osa-alueella. Kahdessa tutkimusartikkelissa oppimista havaittiin vain niin vähän, ettei tulos ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdessäkään kuudesta tutkimuksesta ei tutkittu suoranaisesti sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista. Aiheesta tarvitaan lisää laadukasta tutkimustietoa. Jatkotutkimuksissa tulisi hyödyntää jo olemassa olevia tutkimuksia. Erityisesti kaivattaisiin satunnaistettuja, kontrolloituja ja kokeellisia tutkimuksia, joissa tulisi tutkia myös sitä, millä mekanismeilla laulaminen tukee toisen/vieraan kielen omaksumista.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO