Browsing by Subject "luetun ymmärtäminen"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tavoitteet. Lukutaito on hyvin olennainen taito täysipainoiselle osallistumiselle yhä enemmän teknologiaan perustuvassa yhteiskunnassa. Kaksi- ja monikielisyys on maailmalla yksikielisyyttä tyypillisempää ja kaksikielisten määrä Suomessa on kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Kaksikielistä kielenkehitystä on tutkittu paljon ja aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet eroja kaksikielisessä kielenkehityksessä verrattuna yksikielisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella esikoulu- ja kouluikäisten kaksikielisten lasten lukutaitoa kokonaisvaltaisesti. Lisäksi tutkitaan lukutaidon taustalla olevia kielellisiä ja kognitiivisia taitoja sekä lukemiseen yhteydessä olevia taustamuuttujia. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli (exp Multiligualism/ or bilingual*.mp.) AND (“reading skill*” OR “literacy skill*” AND child*.mp). Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui tarkastelun jälkeen neljä artikkelia ja lisäksi kaksi artikkelia valittiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2015–2022. Aineistoa analysoitaessa tutkimuskysymysten kannalta oleellista tietoa kerättiin taulukoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Kaksikielisten lasten tekninen lukutaito ja luetun ymmärtäminen näyttäytyivät hieman heikompina yksikielisiin verrattuna. Myös lukutaidon taustalla olevat kielelliset taidot, kuten sanavarasto, syntaktiset ja morfologiset taidot näyttäytyivät hieman yksikielisiä heikompina. Lukutaidon taustalla olevien taitojen yhteys lukutaitoon vaihteli eri kieliparien kohdalla. Kaksikielisten lasten lukutaitoa tutkittiin yhdellä tai molemmilla lapsen omaksumista kielistä, ja lukutaitoa ja sen taustalla olevia taitoja mitattiin yksikielisille standardoiduilla testeillä ja kokeellisilla menetelmillä. Kaksikielisten lasten lukutaidon arvioinnissa ei ole käytössä standardoituja menetelmiä, mikä tulee ottaa huomioon tuloksia tulkitessa, ja arvioinnissa saatetaan hyödyntää esimerkiksi dynaamista arviointia. Tämän vuoksi kaksikielisten lasten lukutaidon tutkimus myös suomen kielellä olisi tärkeää, jotta osataan tunnistaa poikkeavuudet normaalista kehityksestä ja tukea oikeita taitoja
-
(2023)Tavoitteet. Nykyaikainen tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia yksilön kyvylle prosessoida ja tulkita erilaisia tekstejä. Moni koululainen kuitenkin tarvitsee erityistä tukea oppiakseen lukemaan ikätasoisesti. Lukutaidon yksinkertaisen mallin mukaan toimiva lukutaito ja luetun ymmärtäminen edellyttävät riittävän hyviä lukusujuvuuden ja kielellisen ymmärtämisen taitoja. Puutteet toisessa tai molemmassa pohjataidossa johtavat kolmeen toisistaan erotettavissa olevaan lukemisvaikeuden muotoon. Aiemman tutkimuksen perusteella erityyppisiin lukemisvaikeuksiin saattaa liittyä tunnusomaisia piirteitä lukutaitoon yhteydessä olevissa kielelliskognitiivisissa taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, analysoida ja koota yhteenvetoa siitä, minkälaisia lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvailemia lukemisvaikeusryhmiä tutkimuksissa on löydetty ja miten ryhmien kielelliskognitiiviset taidot eroavat toisistaan. Lisäksi halutaan kartoittaa sitä, minkälaisia arviointimenetelmiä teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen testaamiseen on käytössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista tammikuussa 2023. Hakulausekkeeksi muotoutui (“simple view of reading”) AND (subgroup* OR subtype* OR “reader group*” OR “reader profile*”). Lopullinen aineisto koostui seitsemästä vuosina 2006–2022 julkaistusta artikkelista, joiden tuloksia analysoitiin ja vertailtiin keskenään. Kuvaukset tutkimuksista ja vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös ja koottiin taulukkomuotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa löydettiin kaikki lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvaamat lukijatyypit selvästi edustettuina. Heikkoon tekniseen lukutaitoon vaikutti liittyvän erityisesti vaikeudet fonologisessa prosessoinnissa, nopeassa nimeämisessä ja kirjaintuntemuksessa, kun taas heikko kielellinen ymmärtäminen oli vahvimmin yhteydessä sanavaraston, morfologian hallinnan ja kielellisen muistin pulmiin. Nämä piirteet olivat pitkittäistutkimuksissa havaittavissa jo ennen tavoitteellisen lukiopetuksen alkua. Tutkimusten keskinäinen vertailu osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä esimerkiksi lukijaryhmien määrittelykriteereissä ja teknisen lukutaidon mittaustavoissa oli suurta vaihtelua. Tulokset antavat aihetta lukutaidon arviointiin kattavasti sekä lukusujuvuuden että luetun ymmärtämisen osalta eri tavoin ilmenevien lukemisvaikeuksien tunnistamiseksi. Lukutaidon ohella nykyistä suurempaa huomiota tulisi kiinnittää lapsen varhaisiin kuullun ymmärtämisen ja puheilmaisun taitoihin, jotka vaikuttavat vahvasti ennakoivan myöhempää lukutaitoa.
Now showing items 1-2 of 2