Browsing by Subject "lukutaidon yksinkertainen malli"

Tavoitteet. Nykyaikainen tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia yksilön kyvylle prosessoida ja tulkita erilaisia tekstejä. Moni koululainen kuitenkin tarvitsee erityistä tukea oppiakseen lukemaan ikätasoisesti. Lukutaidon yksinkertaisen mallin mukaan toimiva lukutaito ja luetun ymmärtäminen edellyttävät riittävän hyviä lukusujuvuuden ja kielellisen ymmärtämisen taitoja. Puutteet toisessa tai molemmassa pohjataidossa johtavat kolmeen toisistaan erotettavissa olevaan lukemisvaikeuden muotoon. Aiemman tutkimuksen perusteella erityyppisiin lukemisvaikeuksiin saattaa liittyä tunnusomaisia piirteitä lukutaitoon yhteydessä olevissa kielelliskognitiivisissa taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, analysoida ja koota yhteenvetoa siitä, minkälaisia lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvailemia lukemisvaikeusryhmiä tutkimuksissa on löydetty ja miten ryhmien kielelliskognitiiviset taidot eroavat toisistaan. Lisäksi halutaan kartoittaa sitä, minkälaisia arviointimenetelmiä teknisen lukutaidon ja luetun ymmärtämisen testaamiseen on käytössä. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja Ovid Medline -tietokannoista tammikuussa 2023. Hakulausekkeeksi muotoutui (“simple view of reading”) AND (subgroup* OR subtype* OR “reader group*” OR “reader profile*”). Lopullinen aineisto koostui seitsemästä vuosina 2006–2022 julkaistusta artikkelista, joiden tuloksia analysoitiin ja vertailtiin keskenään. Kuvaukset tutkimuksista ja vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös ja koottiin taulukkomuotoon. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksissa löydettiin kaikki lukutaidon yksinkertaisen mallin kuvaamat lukijatyypit selvästi edustettuina. Heikkoon tekniseen lukutaitoon vaikutti liittyvän erityisesti vaikeudet fonologisessa prosessoinnissa, nopeassa nimeämisessä ja kirjaintuntemuksessa, kun taas heikko kielellinen ymmärtäminen oli vahvimmin yhteydessä sanavaraston, morfologian hallinnan ja kielellisen muistin pulmiin. Nämä piirteet olivat pitkittäistutkimuksissa havaittavissa jo ennen tavoitteellisen lukiopetuksen alkua. Tutkimusten keskinäinen vertailu osoittautui kuitenkin haastavaksi, sillä esimerkiksi lukijaryhmien määrittelykriteereissä ja teknisen lukutaidon mittaustavoissa oli suurta vaihtelua. Tulokset antavat aihetta lukutaidon arviointiin kattavasti sekä lukusujuvuuden että luetun ymmärtämisen osalta eri tavoin ilmenevien lukemisvaikeuksien tunnistamiseksi. Lukutaidon ohella nykyistä suurempaa huomiota tulisi kiinnittää lapsen varhaisiin kuullun ymmärtämisen ja puheilmaisun taitoihin, jotka vaikuttavat vahvasti ennakoivan myöhempää lukutaitoa.