Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "luonto"

Sort by: Order: Results:

  • Bergman, Vilma-Reetta (2021)
    Elinympäristömme on ilmastokriisin ja kaupungistumisen myötä jatkuvassa muutoksessa, jonka vuoksi ympäristön vaikutuksia ihmisen mielen toimintaan on tärkeää ymmärtää. Tämän katsauksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitioon urbaaniin tai rakennettuun ympäristöön verrattuna. Lisäksi pohditaan mahdollisia vaikuttavia tekijöitä kokoamalla ja tarkastelemalla ilmiötä selittäviä teorioita, erityisesti tarkkaavaisuuden palautumisteoriaa ja stressinvähentymisteoriaa, sekä tarkastellaan nykyisen tutkimuksen painopisteitä, rajoitteita ja mahdollisia tulevaisuuden tutkimuksen suuntia. Katsauksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Google Scholar -hakupalvelusta. Mukaan valikoitui kahdeksan tutkimusta, joissa tutkittiin luonnon vaikutusta ihmisen kognitioon digit span -testien avulla. Kontakti luontoympäristöön täytyi tapahtua aktuaalisesti eikä virtuaalisten kanavien kautta. Tutkittavien tuli olla täysi-ikäisiä, eikä heillä saanut olla mielenterveyden häiriöitä. Pois jätettiin myös ainoastaan ikääntyneitä käsittelevät tutkimukset. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksien tulosten perusteella voidaan osoittaa, että luonnollisilla ympäristöillä on ihmisten kognitiivista toimintaa tukevia vaikutuksia. Lisäksi mieliala raportoitiin paremmaksi luontoympäristövierailujen jälkeen, ja luontoympäristöt myös koettiin palauttavammaksi kuin urbaanit tai rakennetut ympäristöt. Tuloksista löytyy tukea tarkkaavaisuuden palautumisteorialle, jonka mukaan luonnon positiivinen vaikutus kognitioon saattaa olla seurausta luonnollisten ympäristöjen piirteistä, jotka mahdollistavat suunnatun tarkkaavaisuuden prosessien palautumisen. Mielialan ja kognitiivisten kykyjen yhteys taas ei tutkimusten perusteella ole aivan suoraviivainen, mikä ei ole täysin toisen suuren selittävän teorian, stressinvähentymisteorian, mukaista. Jatkotutkimuksia varten olisi hyödyllistä kehittää jokin objektiivinen keino määritellä ympäristön luonnollisuus, jolloin tutkimuksien vertaaminen keskenään olisi helpompaa. Lisäksi jatkossa olisi tärkeää kontrolloida myös muita tekijöitä, kuten kulttuurin ja ympäristössä vietetyn ajan vaikutusta tuloksiin. Lisätutkimustieto on erittäin tärkeää, sillä luonnon kognitiivisia kykyjä lisääviä vaikutuksia voitaisiin huomioida esimerkiksi interventiokehityksessä tai kaupunkisuunnittelussa.
  • Peura, Maria (2017)
    Nature experiences are shown to be one crucial factor contributing well-being. This literature review assessed how nature experiences are related to psychological well-being, and also which factors might explain the links between nature experiences and well-being. The review indicated that nature experiences lower stress and enhance the recovery from cognitive load. Nature experiences have also been shown to enhance positive emotions such as joy and enthusiasm, and to reduce negative emotions. In the light of research information, nature experiences are also associated with reduction of symptoms of diagnosed mental disorders. In addition, exercising in nature has been shown to be one of the most prominent factors of well-being. It has been suggested that the association between nature experiences and psychological well-being can be partly influenced by the changes in the cortisol level of an individual. In the background of the links of nature and well-being experiences are also the unique features such as personality traits, and, that in what kind of nature environment the experience takes place. Based on the literature review, nature experiences seem to have mainly positive connections to psychological well-being. Further research information of the possible negative effects of natural experiences should be gained. Further studies would also be needed for the causal links between nature experiences and well-being. The well-being effects of different kind of nature environments should also be investigated more thoroughly. In addition, the literature has highlighted a need for more active utilization of research information for promoting well-being and mental health in practice. This literature review may be useful in the design of various interventions in which nature is utilized, as well as projects aiming to enhance well-being.