Browsing by Subject "masennustila"

Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko äänen akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennustilan havaitsemisessa. Tutkimusongelmana on selvittää, voidaanko muutokset tietyissä äänen akustisessa piirteessä, kuten esimerkiksi perustaajuudessa ja voimakkuudessa, yhdistää masennukseen. Aiheesta tehdyn tutkimusten pohjalta on havaittu, että masennuksen vaikutus näkyy mm. puhenopeudessa, äänen voimakkuuden vaihtelussa ja tauotuksessa. Tutkimuksen avulla pyritään saamaan selville, voidaanko akustisten piirteiden mittausta käyttää apuna masennuksen diagnosoimisessa. Masennus on merkittävästi yhteydessä itsemurhariskiin. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää keinoja sen havaitsemiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta masennuksen kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilön elämänlaatuun saadaan minimoitua. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusartikkeleita haettiin kolmesta tietokannasta, joita ovat Ovid Medline, Scopus ja Web of Science. Hakulausekkeeksi muodostui (speech acoustics OR voice) AND depressive disorder. Tutkimusartikkeleita karsittiin valitsemalla tarkasteltaviksi artikkeleita, jotka abstraktinsa perusteella sopivat aineistoksi. Lopullinen aineisto valikoitui sen perusteella, kuinka hyvin ja ymmärrettävästi tutkimusartikkelin sisältö vastasi tutkittavaa aihetta. Masennuksen ja äänen akustisten piirteiden yhteyttä ei ole tutkittu kovin paljon, minkä vuoksi tutkielmaan soveltuvia tutkimusartikkeleita ei löytynyt paljon. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sisällönanalyysiä eli tutkimusartikkelit käytiin läpi moneen kertaan ja niistä saadut vastaukset tutkimuskysymyksiin kirjattiin ylös. Tulokset ja johtopäätökset. Masentuneilla koehenkilöillä todettiin heikompi äänenvoimakkuus, korkeammat jitter-arvot sekä enemmän energiaa äänen spektrin korkeilla taajuuksilla verrattuna terveisiin henkilöihin. Masennuksen vaikeusasteen kasvaessa henkilön puhenopeus hidastui entisestään, tauoista tuli pidempiä ja ne vaihtelevat enemmän, myös perustaajuuden epäsäännöllinen vaihtelu lisääntyi. Tulosten perusteella on näyttöä siitä, että äänen akustisia piirteitä tutkimalla on mahdollista havaita masennus ja sen vaikeusaste.