Browsing by Subject "mielenterveys"

In this thesis I study special features related to the mental health of the people with intellectual disabilities and focuse on the mental health risks related to intellectual disability. I view disability from the perspective of International Classification of Functioning, Disability and Health (ICF). This biopsychosocial model combines both the medical perspective and the perspective of the disability studies. Mental health risks related to intellectual disability can be divided into two categories: biological and cognitive factors, and social and societal factors. The conclusion of the thesis is that intellectual disability as a deviance of the development of the neural system sets an individual into different position than a person without disabilities according to mental health risks, and that social and societal risk factors continue increasing the risk to mental health problems significantly. Participation restrictions and the social stigma of the intellectual disability are themes that stand out from the social and societal factors. Discussion of the thesis considers options how to have an influence on the social and societal risk factors. Thesis suggests that the most important tool to prevent the mental health problems of the people with intellectual disabilities would be to have as inclusive society as possible.

Tavoitteet. Maskuliinisuuteen kuuluvat sekä maskuliiniset piirteet että maskuliiniset normit. Nämä piirteet ja normit voivat olla yhteydessä miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen vaikuttamalla miesten tapaan toimia ja olla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia maskuliinisuudella on miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Menetelmät. Katsauksen tutkimukset haettiin PubMed-tietokannasta hyödyntäen hakusanoja ”male”, ”gender role”, ”wellbeing”, ”mental health”, ”gender norm”, ”masculinity”, ”norms”, ”depression” ja ”anxiety” Tulokset ja johtopäätökset. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella maskuliiniset piirteet tukevat miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Maskuliinisten normien vaikutus miesten hyvinvointiin ja mielenterveyteen riippuu tarkasteltavasta normista, osan normeista tukiessa ja osan heikentäessä miesten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Jatkossa tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota otosten ja maskuliinisuuden mittarien edustavuuteen.

Tavoitteet. Päihdeongelmilla viitataan yleisesti sellaiseen päihteiden käyttöön, jonka yhteydessä terveysriskit ovat lisääntyneet tai tilanteeseen, jossa jonkin päihdehäiriön diagnostisen kategorian kriteerit täyttyvät. Päihderiippuvuus on puolestaan oireyhtymä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa päihteen käytön pakonomaisuus, vieroitusoireet ja toleranssin kasvu sekä päihteen käytön jatkuminen haitoista huolimatta. Muuhun väestöön verrattaessa päihdehäiriödiagnoosin omaavilla esiintyy selkeästi enemmän mielenterveysongelmia, minkä lisäksi päihdehäiriöihin liittyy sosiaalista syrjäytymistä sekä vahvoja stigmoja. Matalan kynnyksen päihdepalvelut ovat päihteiden käyttäjille suunnattuja palveluita, joissa asiakkaalta vaadittavia edellytyksiä palveluihin hakeutumisessa on madallettu normaaleihin palveluihin verrattaessa. Monissa matalan kynnyksen päihdepalveluissa voi esimerkiksi asioida anonyymisti, päihtyneenä sekä ilman ajanvarausta. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on pyrkiä selvittämään psykologien tuottamia hyötyjä ja mahdollisuuksia matalan kynnyksen päihdepalveluissa ottaen huomioon muun muassa päihdehäiriöiden ja muiden mielenterveysongelmien voimakkaan samanaikaissairastavuuden. Tämän lisäksi tarkoituksena on herätellä psykologian opiskelijoita sekä jo valmistuneita ammattilaisia alati pahenevaan päihdetilanteeseen. Menetelmät. Katsauksen aineisto etsittiin käyttämällä PubMed ja OvidMedline tietokantoja hakusanoilla: “substance abuse”, “harm reduction”, “substance use disorder + mental health”, “substance abuse + psychologist”, “low-threshold services”, “low-threshold services + psychologist” sekä näiden yhdistelmiä. Tämän lisäksi tiedonhaussa hyödynnettiin jo löydettyjen artikkelien lähdeluetteloja. Tulokset ja johtopäätökset. Useiden tutkimusten mukaan psykologien koulutus sekä valmiudet soveltuisivat päihdehäiriöiden hoitoon. Moniammatillisen tiimin tarjoamana mielenterveysapua yhdistettynä päihdehoitoon pidettiin parhaimpana hoitomuotona samanaikaisesti ilmeneville päihde- ja mielenterveyshäiriöille. Matalan kynnyksen päihdepalveluissa toimivista psykologeista kirjallisuudesta ei löytynyt tietoa, mutta tutkimusten mukaan lyhyillä interventioillakin saatiin vähennettyä asiakkaiden riskialtista päihteiden käyttöä sekä luotua motivaationaalista siirtymää kohti päihdehäiriöstä kuntoutumista. Psykologien laajan mielenterveystietämyksen sekä vuorovaikutustaitojen perusteella myös matalan kynnyksen päihdepalveluissa oletettavasti hyödyttäisiin heidän osaamisestaan. Nykyisen päihdetilanteen suunnatessa alati huolestuttavampaan suuntaan psykologien panostus päihdekriisiin voisi näkyä pilottihankkeena, jossa psykologien palveluita tarjottaisiin matalan kynnyksen päihdepalveluissakin.

Objectives. Sex work stigma portrays sex workers merely as victims of some kind of external pressure, coercion or even their own bad choices, which is not the truth for all sex workers. Stigma has been proven to be associated with elevated symptoms of different mental illnesses among many stigmatized populations. Therefore this bachelor thesis aimed to examine if the same association exists among sex workers and what would be the possible effect of stigma on mental health. Instead of automatically victimizing all sexworkers it might be more useful to target help to the most vulnerable sexworkers while leaving those with less attention who like doing sexwork. Methods. Literature search was carried out using Google Scholar in spring 2021. At the beginning search focused on a general level about mental health of sexworkers using keywords such as ’sexwork’, ’prostitution’, ’prostitute’, ’mental health’, ’psychiatric disorder’, ’depression’ and ’anxiety’, which resulted in 59 studies for a later evaluation. Selected 59 studies included 10 studies regarding the association between stigma and mental health, of which two studies got later left out at random. Literature search was continued with a focus on stigma and mental health among sexworkers. After ’stigma’ was included in keywords, additional two studies were found. In total 10 studies were selected in this thesis. Results and conclusions. The prevalence of depression or elevated depressive symptoms were significantly higher among sexworkers compared to other low-paid people. Studies showed a positive significant association between sexwork related stigma and depressive symptoms. There were many limitations of this thesis that impacted the interpretation of results. Unfortunately the selected studies were not comparable due to many differences in samples and methodology, all studies were cross-sectional and most of them lacked a control group. Hence, these results aren’t generalizable to all sexworkers and conclusions can’t be made about the stability of depressive symptoms or the causal connection between them and stigma.

Supporting the mental health of refugees and asylum seekers has become even more urgent now that conflict has increased around the world. The crisis in Afghanistan and war in Ukraine, for example, are going to affect the refugee populations arriving to Finland. Mental health professionals are going to encounter refugees in public health care, occupational health care and schools, so it will be vital to understand the needs of these groups. This thesis analyses the mental health characteristics, risk and protective factors and treatment of refugees and asylum seekers. Literature search was conducted on Medline, PsycINFO, PubMed and SCOPUS databases. Current literature that addressed the mental health, behavior or psychosocial treatment of refugees and asylum seekers in the Western world was accepted for the thesis. Some of the key sources were publications that surveyed the wellbeing of immigrants in Finland, published by the Finnish institute for health and welfare. Based on the chosen literature asylum seekers and refugees are more vulnerable to mental health issues than natives and other immigrant groups. There is international consensus that they experience more anxiety, depression and traumatic disorders. Traumatic experiences, issues with social participation, poor legal status, family separation and discrimination are risk factors for the mental health of refugee populations. Communality and social support, on the other hand, are protective factors. Despite the elevated risk, asylum seekers and refugees use the health care system less than natives and they are more likely to receive lighter treatment. Trauma symptoms, cultural differences, knowledge-gap and language barriers can make diagnosis and treatment difficult. Lack of trust in the clinician, interpreter or the Western health care system can also hinder treatment. In addition, there is a significant risk of marginalization in refugee populations. According to clinical research, trauma-based interventions are most effective, but physical activity interventions offer an approachable option for supporting the mental health of refugees and asylum seekers. However, the success of any intervention is highly dependable on the clinician’s cultural awareness and their ability to build a trusting relationship with the client. It is necessary to develop efficient screening tools and interventions for the needs of refugees and pay attention to practitioners’ cultural know-how.