Browsing by Subject "mindfulness"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2019)Publication bias is one of the central threats to the validity of scientific research. In research of mindfulness-based interventions publication bias has been examined mostly in meta-analyses with statistical methods that have several limitations. This study examined how meta-analyses and systematic reviews that have examined publication bias have succeeded in their assessments. A rough estimate of publication bias and suggestions for further meta-analyses were made based on the examination. The study was conducted in the form of a literature review. It was found that there are significant limitations in examinations of publication bias, the most central of which being limited sample sizes, strong heterogeneity of studies and suboptimal method choices in meta-analyses and systematic reviews. The conclusions about publication bias also seemed overly optimistic in some cases. These limitations made it difficult to estimate the magnitude of publication bias. Regardless of that, there was evidence for the existence of publication bias, although in general it did not seem to lower the effect sizes of mindfulness-based interventions to zero. In future, publication bias should be assessed with methods less sensitive to the issues raised in this study. In addition, there is a need for pre-registered, good-quality replication studies of mindfulness-based interventions.
-
(2023)The aim of this review is to create an understanding of the state of meditation research and the differences between different meditation techniques by examining the techniques themselves. Although research on mindfulness has grown exponentially, other meditation techniques have received little attention. Consequently, there is currently no consensus on how to classify these techniques or what meditation is, nor is there a unifying theory of meditation. One way to approach the topic is to examine the differences between the more studied meditation techniques. These techniques include mindfulness meditation, focused attention meditation, and loving-kindness meditation. In mindfulness, attention is kept from focusing on any single stimulus, with the purpose of noticing as much as possible. In focused attention meditation one maintains focus on a single stimulus and returns to it when attention wanders. In loving-kindness meditation, love and compassion are cultivated towards oneself, loved ones, and eventually all people. The differences in the effects of these techniques can be observed in attention, brain activation, heart rate, creativity, and phenomenology.
-
(2021)OBJECTIVE Eating disorders are serious and often long-lasting conditions with significantly elevated mortality risk. Treating eating disorders is challenging, and the interventions commonly used do not benefit all patients. The aim of this literature review was to examine the effects of different mindfulness-based interventions on the treatment and prevention of eating disorders. METHODS The literature was searched in PubMed and Google Scholar databases using combinations of the terms mindfulness, ACT (Acceptance and Commitment Therapy), DBT (Dialectical Behavior Therapy), MBCT (Mindfulness-Based Cognitive Therapy) and eating disorder. Three meta-analyses and six randomized controlled trials examining the effects of mindfulness-based interventions on eating pathology were selected for the review. RESULTS AND CONCLUSIONS Results concerning the effects of mindfulness-based interventions on eating disorders were promising. Several mindfulness-based interventions appear to be efficacious in the treatment of both subclinical eating disorder symptoms and diagnosable eating disorders. There are some limitations in this review and in the literature used. The meta-analyses included many uncontrolled studies and waitlist and treatment as usual control groups were often used in RCTs. Furthermore, the heterogeneity of the studies was high. More RCTs are needed, but based on this review, mindfulness-based interventions can be considered as potential psychosocial treatments for eating disorders and disordered eating behavior.
-
(2019)Mindfulness has been recognized as a valuable skill for psychological well-being, and it has been utilized in psychotherapeutic treatment for decades. However, its operationalization has proven to be difficult, and research on mindfulness contains a number of additional methodological challenges. Mindfulness-based interventions also differ from each other in how they conceptualize mindfulness and use it as a part of treatment, and thus its role in their effectiveness is difficult to establish. This review compares three mindfulness-based psychotherapeutic interventions: acceptance and commitment therapy, dialectical behavior therapy, and mindfulness-based cognitive therapy. The comparison focuses on their definition of mindfulness and its utilization in treatment, and the role of mindfulness as a possible change mechanism. The interventions contained both common and differing elements in how they define and utilize mindfulness, which reflects the multi-faceted nature of the concept. The two elements that are most often linked to mindfulness, namely present-moment awareness and an accepting stance towards experience, were common to all interventions. However, the therapies differed in their emphasis of mindfulness either as a specific state of consciousness or as a set of skills to learn and master. There were also differences in the underlying purpose of mindfulness practice as part of the therapeutic process. The most obvious difference was whether or not a formal mindfulness practice is expected from either the patient or the therapist. The diversity of definitions makes mindfulness suitable to adapt for various psychological interventions which are aimed at different patient groups, and its therapeutic potential is clear. However, there is currently too little high-quality research available to make reliable conclusions about the specific effect of mindfulness in mindfulness-based treatments. Much more research is needed, starting with a clear definition and operationalization of the construct, and developing more reliable measures.
-
(2022)Änkytys on heterogeeninen puheen sujuvuuden häiriö, joka voi vaikuttaa negatiivisesti änkyttävän henkilön vuorovaikutusasenteisiin, elämänlaatuun ja psyykkiseen hyvinvointiin. Änkytyksen kuntoutuksessa korostetaankin nykyään moniulotteisesta näkökulmaa, jossa otetaan huomioon myös sen psykologiset ulottuvuudet. Mindfulness- ja hyväksymispohjaiset interventiot saattavat aiempien tutkimusten perusteella tarjota työkalun psyykkisten haasteiden huomioimiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, millä tavoin mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmiä on hyödynnetty änkytyksen kuntoutuksessa. Lisäksi tavoitteena on kuvata ja analysoida, millaisia vaikutuksia mindfulness- ja hyväksymispohjaisilla menetelmillä on viimeisimpien tutkimusten mukaan ollut änkyttävien henkilöiden puheen sujuvuuteen, vuorovaikutukseen, ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli (ABS (mindfulness) OR ABS (acceptance)) AND (ABS (stutter*) OR ABS (stammer*)). Tiedonhaku tehtiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoissa helmikuussa 2022. Tutkimukseen valikoitui tarkastelun jälkeen neljä artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli otettiin mukaan käsinpoimintana. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2019–2021. Mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmiä hyödynnettiin hyvin eri tavoin eri interventioissa. Osassa ne oli integroitu tiiviisti terapiakokonaisuuteen, kun toisissa ne olivat erillisenä komponenttina. Menetelmän painotus myös vaihteli lyhyestä mindfulnessharjoituksesta änkytysterapian lomassa mindfulnessiin koko terapian pääpainona. Interventioiden tulokset sujuvuuden suhteen olivat melko vaihtelevia ja osin jopa vastakkaisia, erityisesti niiden tutkimusten kohdalla, joissa oli käytetty pidemmän ajan seurantaa. Kaikissa tutkimuksessa saavutettiin kuitenkin positiivisia tuloksia, kun tarkasteltiin vuorovaikutukseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia erilaisin mittarein arvioituna. Välttämiskäyttäytyminen ja änkytyksen negatiivinen vaikutus tutkittavien elämään väheni. Kohentumista havaittiin tietoisuustaidoissa, kommunikaatioasenteissa, vuorovaikutustaidoissa ja elämänlaadussa. Tulosten perusteella mindfulness- ja hyväksymispohjaisia menetelmien hyödyntämistä voidaan harkita erityisesti, kun tavoitteena on parantaa psyykkistä hyvinvointia ja arjen toimijuutta. Näyttöä aiheesta on kuitenkin vielä vähän ja lisää tutkimusta tarvitaan empiirisen tiedon laajentamiseksi, menetelmien kehittämiseksi ja kliinisten sovellusten muokkaamiseksi.
-
(2016)Aims. The aim of this thesis was to consider whether interventions based on mindfulness are effective in job stress management. Job stress causes harm both to the working individual and the organisation as well as the whole society. The individual consequences of job stress include coronary heart diseases, which are the main cause of death in our societies, and burnout, a clinical condition that can be compared to depression. This thesis emphasises the individual aspect and management of job stress. Mindfulness aims at concentrating on the exact moment and accepting all emotions and stimuli in that moment. Mindfulness is seen as a skill that can be trained. The emphasis of mindfulness training is on different types of meditation, and the trainings can also include yoga or journaling. Originally mindfulness evolved from Buddhism and it was first used in clinical practice for patients with chronic pain. Mindfulness as an intervention is currently used in a variety of other contexts, such as depression, anxiety and job stress. Concerning job stress, mindfulness is seen as a cost-effective and an easy method to be put in practice even at the workplace. Mindfulness can be a more approachable intervention compared to for example psychotherapy. Methods. The results of the thesis, which was executed as a literature review, were gathered from several review articles and meta-analyses. Only research on working adults was included in the results section. Results and conclusions. Considering the results, mindfulness is quite an effective method in managing job stress. However, the effects found so far are only moderate and there is not enough evidence on longitudinal effects of mindfulness on job stress. Longitudinal effects on meditation have been found, which points at possible future findings also in mindfulness. Also, the mechanism of mindfulness is still unclear: the question of why mindfulness is beneficial and effective in job stress management has also been raised. Mindfulness is thought to affect the health positively through changes in for example attention, sleep quality and self-compassion. More research in job context is still needed to determine this, and future research should concentrate on distinguishing the effects of mindfulness on behaviour, cognition and emotions on job context.
-
(2021)Mindfulness-interventiot ovat yleistyneet ammattiurheilun yhteydessä viime vuosina ammattiurheilun tason noustessa. Vaikka mindfulness-harjoittelua hyödynnetään jatkuvasti enemmän, sitä tukevaa tutkimusta on vielä varsin vähän. Lähdinkin katsauksessani tarkkailemaan mindfulness-harjoittelun tieteellisesti todistettuja hyötyjä kolmen osa-alueen kautta, jotka ovat mindfulness-harjoittelun vaikutukset elämänlaatuun, urheilusuorituksiin, sekä suorituksen aikaiseen flow-tilaan. Mindfulness-harjoittelulla on positiivinen vaikutus urheilijoiden elämänlaatuun, etenkin stressin ja ahdistuksen ennaltaehkäisevänä tekijänä. Urheilusuorituksia parantavana elementtinä mindfulness-harjoittelun tulokset ovat kiistanalaisia, mutta alustavaa näyttöä on saatu etenkin yksinkertaisissa tarkkuutta vaativissa lajeissa. Tämän lisäksi muutamia kiinnostavia positiivisia tuloksia on kerätty yliopisto joukkueurheilusta. Mindfulness-harjoittelu on myös vahvasti yhteydessä flow-tilaan, johon on liitetty urheilijoilla useita suoriutumisen kannalta positiivisia piirteitä, kuten parempi valmius suorituksiin ja parempi keskittymiskyky suoritusten aikana. Vaikka mindfulness-harjoittelu on yhteydessä vähäisempään mielialaoireiluun ja flow-tilaan, sen vaikutukset urheilusuorituksiin olivat kiistanalaisia. Tämä voi johtua siitä, että ammattiurheilijat suoriutuvat jo valmiiksi keskimäärin flow-tilassa. Koska mindfulness-harjoittelun positiiviset vaikutukset urheilusuorituksiin vastaavat flow-tilan vaikutuksia urheilusuorituksiin, eivät nämä näy ainakaan lyhyellä aikavälillä suoriutumisen muutoksina. Asiaa tulisi siksi tutkia pidemmällä aikavälillä, sillä mindfulness-harjoittelu saattaa tarjota johdonmukaisen kyvyn suoriutua flow-tilassa myös stressaavissa elämäntilanteissa, joissa ammattiurheilijoiden optimaalinen flow-tilassa suoriutuminen on vaarassa.
-
(2018)Änkytys on puheen sujuvuuden häiriö, johon liittyy usein psykososiaalisia ongelmia. Puheen sujumattomuus saattaa heikentää änkyttävän henkilön elämänlaatua, vaikeuttaa ihmissuhteiden luomista ja rajoittaa yhteiskunnallista osallistumista. Hyväksyvän suhtautumisen omaa änkytystä kohtaan on todettu parantavan änkyttävän henkilön hyvinvointia. Viime vuosina änkytyksen kuntoutuksessa onkin keskitytty myös änkytyksen hyväksymistä edesauttaviin harjoituksiin. Tietoisen läsnäolon menetelmä, mindfulness, on myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista painottava, meditaatioharjoituksiin pohjaava menetelmä, jota on käytetty osana erilaisia interventiomuotoja. Mindfulness-menetelmän harjoituksia on otettu myös osaksi puheen sujuvuuden häiriöiden kuntoutusta. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa änkytyksen kuntoutuksessa käytettyjä tietoisen läsnäolon harjoituksia ja harjoitusten vaikutuksia änkytyksen kuntoutumiseen. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin helmikuussa 2018 neljästä kansainvälisestä kokoteksti- tai viitetietokannasta (Scopus, Pubmed, Ovid MEDLINE ja speechBITE). Hakusanoiksi valittiin sanat stutter ja tälle synonyyminen stammer ja mindfulness. Niistä muodostettiin hakulauseke ((stutter*) OR stammer*) AND mindful*. Aineistoksi hyväksyttiin ainoastaan vertaisarvioidut ja maksutta kokotekstinä luettavissa olevat artikkelit. Änkytyksen kuntoutuksessa käytetyissä tietoisen läsnäolon harjoituksissa painottuivat änkytysoireiden ja niiden aiheuttamien tunteiden tietoinen havainnointi ja hyväksyminen. Tietoisen läsnäolon harjoitukset paransivat tutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden elämänlaatua ja itseluottamusta ja vaikuttivat myönteisesti heidän kommunikaatioasenteisiinsa. Tulosten perusteella tietoisen läsnäolon harjoituksia osana änkytyksen puheterapeuttista kuntoutusta tulisi tutkia enemmän, sillä harjoitusten vaikutukset näyttäisivät olevan kuntoutumista tukevia ja harjoitukset mahdollisia toteuttaa osana puheterapiaa.
-
(2020)Objective. Mindful parenting, which means applying the principles of mindfulness to the parent-child relationship, has received growing interest in the recent years. Cross-sectional studies have provided evidence for an association between mindful parenting and better child outcomes, a more secure attachment and the use of more positive and less negative parenting practices. In addition, mindful parenting has been shown to be associated with, for example, less parenting stress. The purpose of this literature review is to examine longitudinal studies and determine whether mindful parenting interventions, for parents of children under the age of seven, are associated with the quality of parent-child interactions, child behavior or parent well-being. Methods. Mindful parenting intervention studies for parents of children aged 0–6 years were searched in the PubMed and Scopus databases. The combination of keywords mindful* and parenting were used and the search was limited to studies published between 2015–2020. The review excluded studies that were conducted on parents of children with a developmental disorder. In addition, studies that focused on child feeding and studies conducted with parents with a substance use disorder were excluded. Seven studies were found in the databases. Results and conclusions. The studies provide initial evidence regarding the association between mindful parenting interventions, for parents of children under the age of seven, and a more positive parent-child relationship, better child behavior and higher parental well-being. This is indicated by improvement seen in, for example, parental accepting behaviour towards the child and reductions in over-reactive parenting, together with reductions in parent reported child problem behaviour and parental stress. Study limitations, like small sample sizes and lack of control groups, limit the reliability of made conclusions.
Now showing items 1-9 of 9