Browsing by Subject "morfosyntaksi"

Tavoitteet. Autismikirjon häiriö on neurologinen häiriö, johon liittyy sosiaalisen kommunikaation ja vuorovaikutuksen ongelmia sekä toistavia käyttäytymismalleja, mielenkiinnon kohteita ja toimintoja. Kielellisiltä taidoiltaan autismikirjon lapset ovat heterogeeninen joukko. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että osalla autismikirjon lapsista on morfosyntaktisissa taidoissa samantyyppisiä haasteita kuin lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Morfosyntaktisten taitojen puutteet voivat vaikuttaa autismikirjon lapsen ekspressiiviseen ja reseptiiviseen kielitaitoon sekä käyttäytymiseen, oppimiseen ja sosiaaliseen suoriutumiseen. Muun muassa kehityksellisessä kielihäiriössä ilmenevien morfosyntaktisten vaikeuksien kuntoutuksesta on jo olemassa jonkin verran tutkimusta, mutta autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutukseen liittyvä tutkimus on vähäisempää. Tämän tutkielman tavoitteena oli kuvata, millaista kuntoutusta puhuvien autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kehittämiseen keskittyvässä tutkimuksessa on käytetty ja millaisia tuloksia kuntoutuksella on saavutettu. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin Scopus- ja PubMed-tietokannoista hakulausekkeella (synta* OR morphosynta* OR gramma*) AND (autis* OR ASD OR asperger) AND (therap* OR treat* OR interven*) AND (children OR adolescent*). Aineistoksi valikoitui viisi vuosina 2010–2020 julkaistua tutkimusartikkelia. Aineistoa analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Kahdessa aineiston tutkimuksessa vertailtiin implisiittisiä ja eksplisiittis-implisiittisiä kuntoutusmenetelmiä, yhdessä käytettiin värisemantiikkaa ja kahdessa yhdistettiin implisiittisiä menetelmiä sekä kuvien systemaattista käyttöä. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät eivät jakautuneet kaikilta osin yksiselitteisesti implisiittisiin ja eksplisiittisiin menetelmiin. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kuntoutuksella on mahdollista vaikuttaa autismikirjon lasten morfosyntaktisiin taitoihin. Aineiston perusteella eksplisiittiset ja eksplisiittis-implisiittiset menetelmät vaikuttavat olevan pelkkiä implisiittisiä menetelmiä tehokkaampia autismikirjon lasten morfosyntaktisten taitojen kuntoutuksessa. Aineiston vähäisyyden ja tutkimusten metodologisten rajoitteiden vuoksi tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia ja aiheesta tarvitaan vielä paljon lisää tutkimusta.