Browsing by Subject "muistisairaudet"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2017)Depression is one of the most common psychological symptoms that often occurs with dementia. It can be a risk factor for dementia to develop, or it can also appear after dementia causes losses to a patient’s abilities. Depression has been shown to hinder the functional status of a patient with dementia even further. Using medication to treat depression in patients with dementia holds the risk of side effects. Instead, psychosocial treatments should be considered essential in the treatment of depression in dementia patients. The purpose of this review is to examine psychosocial treatments used for treating depression in patients with dementia. Of these treatments, psychotherapy, music therapy and reminiscence therapy are considered further. The evidence for psychotherapy, music therapy and reminiscence therapy is partly conflicting, but overall quite promising. In the future, more randomized controlled trials should be carried out, but there is also a need for qualitative studies to clarify which mechanisms enable treatments to affect depression in dementia patients.
-
(2021)Tavoitteet. Muistisairaudet ovat kasvava kansanterveydellinen ongelma. Keskeinen oire muistisairauksissa on kielen ja kommunikaation heikkeneminen, mikä johtaa elämänlaadun heikkenemiseen. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on selvittää millaisia ryhmämuotoisia menetelmiä käytetään muistisairaiden kielellisten- ja kommunikatiivisten kykyjen kohentamiseen, ja mitä niiden vaikuttavuudesta voidaan todeta. Lisäksi katsauksessa tarkastellaan menetelmien vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Hakusanat hahmottuivat taustateoriaan perehtyessä ja hakulausekkeet neljään eri tietokantaan pyrittiin muotoilemaan mahdollisimman samankaltaisiksi. Aineistoon pyrittiin poimimaan kattavasti eri interventiomenetelmiä käsitteleviä alkuperäistutkimuksia inkluusiokriteerien puitteissa. Aineistoon päätyi seitsemän artikkelia, jotka analysoitiin tutkimuskysymysten valossa. Lisäksi pyrittiin koostamaan tietoa aineiston metodologisesta laadusta. Aineistosta pyrittiin luomaan synteesi, josta voitiin johtaa johtopäätöksiä sekä havaituista tiedollisista aukoista herääviä jatkokysymyksiä Tulokset ja johtopäätökset. Kielellisten kykyjen arviot olivat pääasiassa kognitiivisten testien osia, eikä kaikissa tutkimuksissa raportoitu osatestien tuloksia. Kognitiiviset kyvyt kohenivat viidessä niitä mittaavassa tutkimuksessa. Raportit kielellisten taitojen kohenemisesta koskivat vain joitain kielen osa-alueita, vaihdellen käytettyjen arviointimenetelmien mukaan. Kommunikointikyky parani merkitsevästi kahdessa kolmesta tutkimuksesta ja yhdessä tutkimuksessa nonverbaalisen kommunikaation todettiin kohentuneen. Kahdessa tutkimuksesta todettiin elämänlaadun parantumista, minkä lisäksi yhdessä tutkimuksessa elämänlaatu koheni vasta intervention ja seuranta-arvioinnin välillä. Kolmessa tutkimuksessa muutosta elämänlaadussa ei havaittu. Ryhmäinterventioilla voidaan kohentaa muistisairaiden kognitiivisia taitoja, mutta tarkemmin kielellisten kykyjen osalta ei voida sanoa mitään varmaa. Interventioiden vaikutuksesta kommunikaatiokykyyn saatiin aineistosta positiivisia viitteitä. Aineisto antaa viitteitä siitä, että ryhmämuotoiset menetelmät saattavat kohentaa muistisairaiden ihmisten elämänlaatua.
-
(2020)Tavoitteet. Väestön ikääntymisestä johtuva muistisairaiden määrän kasvu tulee tulevaisuu-dessa olemaan merkittävä haaste terveydenhuollolle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda yleiskuva siitä, millaisia teknologisia apuvälineitä voidaan käyttää muistisairaiden ih-misten kielellis-kognitiivisten taitojen ylläpitämiseen sairauden edetessä, ja millaisia koke-muksia muistisairailla ja heidän lähi-ihmisillään on teknologisten apuvälineiden käytöstä. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin maaliskuussa 2020 Ovid Medline- ja Web of Science- tietokan-noista. Hakulauseke muodostui dementiaan tai lievään kognitiiviseen heikkenemiseen, kuntoutukseen, teknologisiin apuvälineisiin sekä kieleen ja kognitioon liittyvistä englannin-kielisistä termeistä. Valittujen artikkeleiden tuli olla englanninkielisiä, vertaisarvioituja ja vuo-sina 2010-2020 julkaistuja alkuperäisiä tutkimusartikkeleita. Sisäänottokriteerien perusteella hakutuloksesta valittiin lopulliseen aineistoon neljä artikkelia. Lisäksi valittiin yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla. Artikkelien sisältöä analysoitiin laadullisin menetelmin. Tulokset ja johtopäätökset. Muistisairaille tarjolla olevien erilaisten teknologisten apuvälineiden kirjo on laaja. Muistisairaat ja heidän lähi-ihmisensä suhtautuvat apuvälineisiin positiivisimmin silloin, kun ne ovat edullisia, helposti saatavilla olevia, helppokäyttöisiä ja vastaavat heidän henkilökohtaisiin tarpeisiinsa. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että teknologisin apuvälinein toteutettu kielellis-kognitiivinen kuntoutus tuottaisi parempia tai radikaalisti erilaisia tuloksia kuin perinteiset menetelmät. Alustavaa näyttöä on kuitenkin siitä, että teknologiaa voidaan käyttää kielellis-kognitiivisen harjoittelun lisäämiseen ja täydentämiseen hyvin tuloksin. Teknologia-avusteinen kuntoutus voi olla hyvä ratkaisu silloin, kun perinteisiä terapiamuotoja on niukasti tarjolla tai kuntoutuja ei pysty osallistumaan niihin.
Now showing items 1-3 of 3