Browsing by Subject "musiikilliset taidot"

Tavoitteet. Musiikilla ja kielellä on monia yhteisiä osa-alueita ja niiden molempien käsittely perustuu samanlaisiin kognitiivisiin kykyihin. Kehityksellisessä kielihäiriössä lapsen kielellinen kehitys on epätyypillistä ilman selvää syytä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla voi olla vaikeuksia musiikin prosessoimisessa. Erityisesti ongelmia on havaittu rytminkäsittelyn taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää millaisia taitoja arvioidaan ja millä menetelmillä tutkitaan musiikin havaitsemisen taitoja lapsilla, joilla on kehityksellinen kielihäiriö. Lisäksi halutaan selvittää millaiset kehityksellisesti kielihäiriöisten lasten musiikilliset ja musiikin havaitsemisen taidot ovat verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista helmikuussa 2023. Hakulausekkeena oli: ("specific language impairment*" OR "developmental language disorder*" OR "language delay" OR "developmental dysphasia") AND ("identification" OR "perception" OR "processing" OR "production" OR "awareness") AND (music*). Aineiston analyysin jälkeen tutkielmaan valikoitui 6 vertaisarvioitua artikkelia, jotka oli julkaistu vuosien 2015 ja 2020 välillä. Tulokset ja johtopäätökset. Musiikillisia ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioitiin useilla eri menetelmillä. Testeissä arvioitavia osa-alueita olivat rytmi, sävelkorkeus, melodia, tempo, sointiväri, laulutaito sekä muistiin tallennettujen musiikillisten sekvenssien tunnistaminen. Kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla oli vaikeuksia musiikin havaitsemisessa ja tuottamisessa. Jokaisessa tutkimuksessa vähintään yhdessä tutkitussa musiikillisuutta ja musiikin havaitsemisen taitoja arvioivassa osa-alueessa kehityksellisesti kielihäiriöiset lapset suoriutuivat heikosti verrattuna tyypillisesti kehittyneisiin lapsiin. Tulokset ovat linjassa aiemman tutkimuksen kanssa ja ne lisäävät musiikki-interventioiden vaikuttavuuden tutkimisen tarpeellisuutta kehityksellisesti kielihäiriöisillä lapsilla. Musiikki-interventioiden olisi hyvä olla sisällöltään sellaisia, että kaikki musiikin osa-alueet ovat monipuolisesti käytössä.