Browsing by Subject "musiikista nauttiminen"

Tavoitteet. Suurin osa kuulovammaisista lapsista syntyy normaalisti kuuleville vanhemmille, joiden oma kuuloympäristö poikkeaa lapsensa omasta. Musiikki on usein tärkeä osa ihmisten arkea. Suomalaisten kuulovammaisten lasten musiikin harrastaminen on kuitenkin vähäistä, vaikka musiikin harrastamisesta olisi hyötyä myös kuulovammaisten lasten kielelliselle kehitykselle. Aikaisempi tutkimus aiheesta on keskittynyt etenkin kielen kehityksen jälkeen kuulovamman saaneiden sisäkorvaistutetta käyttävien aikuisten tutkimukseen. Näissä tutkimuksissa on havaittu musiikista nauttimisen olevan heikompaa kuin ennen sisäkorvaistutteen saamista. Nauttimisen mittaamiseen ei myöskään ole vakiintunutta tapaa. Suomessa asennetaan 30 lapselle sisäkorvaistute vuosittain, ja puheterapeuttinen kuntoutus on näiden lasten elämässä tärkeää. Menetelmä. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku toteutettiin Scopus ja Pubmed -tietokannoista tammikuussa 2023 hakulausekkeella (”cochlear implant” OR ”hearing aid” OR “hearing impairment” OR ”hearing deficit” OR deaf) AND (child* OR pediatric) AND (“music enjoyment” OR “music appreciation”). Tiedonhaun tuloksena tutkimusaineisto muodostui viidestä tutkimusartikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2015–2022. Artikkelit oli kaikki julkaistu eri maissa. Tulokset ja johtopäätökset. Kaikissa artikkeleissa oli hyödynnetty eri menetelmää nauttimisen mittaamiseen. Menetelminä hyödynnettiin useimmiten kyselyä, jonka joko lapsi itse tai lapsen vanhemmat täyttivät. Yhdessä tutkimuksessa hyödynnettiin menetelmää, jossa lapsen käytöstä havainnoitiin. Tulosten perusteella lapset pääosin nauttivat musiikista kuulovammasta huolimatta, ja tämä tulos toistui lasten iästä tai asuinmaasta riippumatta. Uutta tutkimusta kuitenkin tarvitaan, sillä tällä hetkellä käytössä ei ole yhtä vakiintunutta tapaa mitata musiikista nauttimista. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kliinisessä puheterapiatyössä motivoivan kuntoutuksen suunnittelemiseen sekä ohjaamaan perheitä musiikin harrastamiseen. Jatkotutkimusta tarvitaan esimerkiksi vakiintuneemman menetelmän kehittämiseen ja lasten ja nuorten oman mielipiteen selvittämiseen.