Browsing by Subject "neurotiede"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2024)Tunteet eli emootiot ohjaavat käyttäytymistämme monin tavoin. Emootioiden synnystä on historian aikana esitetty useita teorioita. Viimeisen 30 vuoden aikana kahdella teoriasuuntauksella, perustunneteorialla ja konstruktionistisella tunneteorialla, on ollut suurin painoarvo affektiivisessa neurotieteessä. Perustunneteorian mukaan ihmisillä on pieni määrä evolutiivisesti kehittyneitä emootioita, joille voidaan löytää toisistaan erottuvat fysiologiset ja neuraaliset korrelaatit. Konstruktionistisen teorian mukaan emootiot muodostuvat tilannesidonnaisesti aiemman kokemuksen ja kehon fysiologisen tilan perusteella. Sen mukaan eri emootiot syntyvät samoissa neuraalisissa järjestelmissä, ja myös sama emotionaalinen kokemus voi syntyä eri tavoin aivoissa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa vertaillaan näitä teorioita aivokuvantamisnäytön pohjalta ja tarkastellaan, onko perustunneteoria enää ajankohtainen. Katsauksessa esitellyissä tutkimuksista osa on fMRI-datasta tehtyjä meta-analyyseja ja osa yksittäisiä aivotutkimuksia. Vaihtelevista teoreettisista oletuksista ja metodologiasta johtuen tutkimukset ovat tuottaneet ristiriitaisia tuloksia. Aivokuvantamisnäytön perusteella on kuitenkin selvää, että emootiot syntyvät laaja-alaisissa ja monelta osin päällekkäisissä neuroverkostoissa, tukien enemmän konstruktionistista teoriaa. Teoriat eivät silti ole välttämättä toisiaan poissulkevia. Aivojemme monimutkaisuus mahdollistaa sekä synnynnäisten että opittujen tekijöiden yhteispelin emotionaalisissa prosesseissa. Perustunteiden ja konstruktionistisen tunneteorian yhdistäminen tai uudet mallit voivat tuoda syvempää ymmärrystä siitä, miten aivot prosessoivat tunteita eri tilanteissa.
-
(2024)Tavoitteet: Valemuistot ovat normaali osa adaptiivista muistitoimintaa, ja niitä aiheuttavat usein ulkoiset häiriötekijät ja muistin rekonstruktiivisuus. Valemuistot ovat suuri ongelma rikosoikeudelle erityisesti virheellisten silminnäkijätunnistusten vuoksi, jotka ovat johtaneet lukemattomien syyttömien henkilöiden tuomitsemiseen. Vielä ei ole kuitenkaan löydetty luotettavaa keinoa erottaa valemuistoja todellisista muistoista. Valemuistojen syntymekanismeja on tutkittu paljon, mutta niiden neuraalisesta perustasta tiedetään vasta vähän. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella valemuistoja koskevia neurotieteen löydöksiä kognitiivisten teorioiden valossa sekä arvioida, voisiko neurotieteen aivotutkimusmenetelmillä havaita valemuistoja rikosoikeudessa. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuutta haettiin Ovid Medline, PubMed, APA PsycInfo ja Google Scholar -tietokannoista hakusanoilla ”false memory”, ”neuroscience”, ”imaging” ja ”neural” sekä aiheeseen liittyvien artikkelien lähdeluetteloista. Tuloksista rajattiin pois tutkimukset, joissa valemuistot olivat syntymekanismiltaan patologisia, sekä tutkimukset, joissa aivokuvantaminen oli suoritettu mieleen painamisen aikana. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkimusnäytön perusteella valemuistot ja todelliset muistot aktivoivat aivoja osittain samalla tavalla, mutta huomattavia eroavaisuuksiakin on havaittavissa. Valemuistojen kannalta keskeisiä aivoalueita vaikuttavat olevan erityisesti etuotsalohkojen ja limbisen järjestelmän rakenteet. Aiheeseen liittyvä tutkimusnäyttö on kuitenkin vielä vähäistä ja jokseenkin ristiriitaista, ja siihen liittyy monia käytännön ongelmia. Jatkotutkimusta vaaditaan ennen kuin aivotutkimusmenetelmiä voidaan luotettavasti hyödyntää rikosoikeudessa todellisten muistojen ja valemuistojen erottamiseen.
Now showing items 1-2 of 2