Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "nuori"

Sort by: Order: Results:

  • Aivovamman saaneiden lasten ja nuorten sosiaalisen kommunikaation haasteet ihmissuhteissa 
    Honkamaa, Milla (2021)
    Tavoitteet. Aiempi tutkimus osoittaa, että aivovamman saaneilla on iästä riippumatta vähemmän merkityksellisiä ja laadukkaita ihmissuhteita kuin terveellä väestöllä. Aivovammasta syntyvä oirekuva on moninainen, ja kokonaisvaltainen muutos yksilön fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa olemuksessa on omiaan vaikuttamaan sosiaaliseen toimintaan ja ihmissuhteisiin. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää aivovamman saaneiden lasten ja nuorten sosiaalisen kommunikaation haasteiden vaikutuksia heidän sosiaaliseen toimintaansa ja ihmissuhteisiinsa sekä tarkastella aivovamman vaikeusasteen vaikutusta kyseisiin toimintoihin. Menetelmät. Menetelmänä tutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin OvidMedline, PsychInfo ja Scopus tietokantoihin. Hakulausekkena oli (tbi OR traumatic brain injur* OR acquired brain injur*) AND (social communication OR social difficult* OR social skill* OR social competence OR pragmatic* OR social cognition) AND (peer relation* OR friendship OR friend* OR interpersonal relation*). Lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta tutkimusartikkelista, jotka läpikäytiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Sosiaalisen kommunikaation haasteita ilmenee aivovamman saaneilla lapsilla ja nuorilla tervettä väestöä enemmän, mutta ongelmia ei havaita kaikissa sosiaalisen kommunikaation toiminnoissa. Myös sosiaalinen toiminta on aivovamman saaneilla lapsilla ja nuorilla heikentynyt. Vaikea-asteisempi vamma on yhteydessä suurempiin haasteisiin. Sosiaalisen kommunikaation vaikeudet olivat vain osassa katsaukseen valikoituneista tutkimuksissa yhteydessä sosiaaliseen toimintakykyyn tai ihmissuhteisiin. Katsauksen perusteella näyttää siltä, että aivovamman seurauksena syntyneet sosiaalisen kommunikaation haasteet voivat vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliseen toimintaan ja ihmissuhteisiin, mutta ihmissuhdevaikeuksien takana ovat kokonaisvaltaisemmin muutkin tekijät.
  • Traumaattisen aivovamman saaneiden lasten ja nuorten nielemisvaikeudet 
    Leino, Ella (2022)
    Tavoitteet. Traumaattinen aivovamma voi vaikuttaa nielemistoimintoihin monella tapaa. Lapsilla niin aivot kuin nielemiseen tarvittavat rakenteetkin ovat vasta kehittymässä, minkä vuoksi aivovamman vaikutukset voivat näyttäytyä eri tavalla kuin aikuisilla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää ja kuvata, millä tavoin lapsuudessa tai nuoruudessa saatu aivovamma voi vaikuttaa nielemiseen, ja millaisilla keinoilla näitä vaikeuksia on mahdollista arvioida ja helpottaa. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin tammikuussa 2022 viidestä tietokannasta, jotka olivat Ovid Medline, PsycIn-fo, Scopus, Pubmed ja Cinahl. Hakulausekkeena oli (child* OR pediatric) AND (dysphagia OR deglutition OR swallow*) AND (tbi OR traumatic brain injur* OR acquired head injur* OR head trauma) NOT (cp OR cerebral palsy OR stroke). Mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui viisi artikkelia. Aineistoon lisättiin myös yksi manuaalisesti poimittu artikkeli, minkä jälkeen lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta vuosina 1999–2015 julkaistusta vertaisarvioidusta englanninkielisestä artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän tutkimuksen perusteella lapsuusiässä saadun traumaattisen aivovamman vaikutus nielemiseen vaihtelee suuresti yksilöiden välillä. Aivovamma voi vaikuttaa nielemisessä useisiin eri osa-alueisiin. Aivovamman saaneiden lasten nielemistoimintojen arviointiin ei ole olemassa standardoitua arviointipatteristoa. Aineistossa käytetyt nielemisen arviointikeinot voidaan jakaa kuvantamistutkimuksiin ja kliiniseen arviointiin, joissa on molemmissa etunsa. Kuvantamalla saadaan tarkempaa tietoa esimerkiksi aspiroinnista ja nieluun jäävistä jäämistä, mutta puheterapeutin kliininen arviointi voidaan tehdä jo vuoteessa, eikä sitä varten tarvita välttämättä välineitä. Aineiston perusteella nielemisvaikeuksissa tärkeintä on ravinnonsaannin turvaaminen, mikä voi aluksi tapahtua esimerkiksi nenämahaletkun tai tiputuksen kautta. Itse nielemisen helpottamisessa tärkeintä on ruoan ja juoman koostumuksen muuntaminen helpommin nieltävään muotoon, mikä tarkoittaa ruoilla usein soseutusta ja nesteillä sakeutusta. Lisäksi on hyvä varmistaa potilaan riittävä vireystila ja tarpeeksi pystyssä oleva asento.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO