Browsing by Subject "nuorten mielenterveys"

Tavoitteet. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii Suomessa noin 4–11 prosenttia nuorista ja ne ovat maailmanlaajuisesti yleisin nuorten mielenterveyshäiriö. On huomattu, että ahdistus saattaa nuorilla johtaa esimerkiksi sosiaalisiin ja akateemisiin ongelmiin sekä mielenterveysongelmiin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian ja altistuksen on todettu olevan tehokkaita nuorten ahdistuksen hoitomuotoja, mutta monet jäävät silti vaille asianmukaista apua. Mobiilisovellusten hyödyntäminen ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa voisi lisätä hoidon saavutettavuutta. Tutkimusta aiheesta on vasta vähän eikä mobiilisovellusten tehokkuudesta nuorten ahdistuksen hoidossa ole vielä selkeää näyttöä. Tässä katsauksessa perehdytään tämän hetkiseen tutkimustietoon nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tarkoitetuista mobiilisovelluksista ja pyritään selvittämään, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia kyseisiin mobiilisovelluksiin liittyy. Menetelmät. Aineisto haettiin Google Scholar - ja PsycINFO-tietokannoista. Hakusanoina käytettiin muun muassa adolescent anxiety mobile apps, youth mobile apps mental health ja anxiety mobile applications. Aineiston hakua tehtiin myös jo löydettyjen artikkeleiden lähteiden pohjalta. Aineiston haussa suosittiin uudempia julkaisuja. Tulokset ja johtopäätökset. Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden hoitoon tarkoitettuja mobiilisovelluksia löytyi kolme kappaletta: SmartCAT 2.0, Anxiety Coach ja Mindshift. Kaikki sovellukset sisälsivät joitakin kognitiivisen käyttäytymisterapian hoitoelementtejä esimerkiksi psykoedukaatiota, altistusta sekä kognitiivista uudelleenmuotoilua. Näistä mobiilisovelluksista tehdyissä tutkimuksissa oli lukuisia rajoitteita, jotka tekevät johtopäätösten tekemisestä hankalaa. Vielä on esimerkiksi epäselvää, mitkä elementit mobiilisovelluksissa ovat vaikuttavia ja ovatko vaikutukset pitkäkestoisia. Tutkimusten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kyseisistä sovelluksista on mahdollista oppia uutta tietoa ja niitä voidaan käyttää omien oireiden arvioimiseen. Lisäksi mobiilisovellukset koetaan helpoiksi käyttää, vaikkakin niiden käyttö vähenee ajan myötä. Mobiilisovellukset saattavat myös tehostaa terapiahoitoa, kun niitä käytetään yhdessä kognitiiviseen käyttäytymisterapian kanssa. Tällöin esimerkiksi kotitehtävien tekeminen näyttäisi lisääntyvän ja terapiahoitoa voisi mahdollisesti jopa lyhentää, kun siihen yhdistetään mobiilisovellusten käyttöä. Aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta.