Browsing by Subject "nuoruus"

The COVID-19 pandemic and the resulting containment measures have been found to have a negative impact on the mental health of children and young people. In addition to adolescence, the diagnosis of a psychiatric disorder also increases the risk of mental symptoms during a pandemic. However, few studies have focused on combining these factors, i.e., to elucidate the mental well-being of children and adolescents with psychiatric disorders during lockdown. Autism Spectrum Disorder (ASD) is a term for a wide range of neurodevelopmental disorders that occur in early childhood and are persistent in nature. Characteristic features of different diagnoses in this class of disorders are abnormalities in social communication and the presence of repetitive patterns of behavior and / or restricted interests. This study investigates how closure measures during the COVID-19 pandemic have affected the psychiatric symptoms of children and adolescents with autism spectrum disorder. There is not much previous knowledge on this research question, although the topic is topical and research findings can be used to improve understanding of the characteristics associated with the disorder. Literature searches were conducted via the PubMed and Google Scholar databases by using search words “psychological,” “impact,” “autism spectrum disorder,” “children,” “adolescents,” “behavior,” “covid19,” “lockdown,” “behavior problems,” and “psychiatric disorders”. The review was intended to focus only on the closure period, so they required a reference to closure measures. Most studies showed an increase in psychiatric symptoms during lockdowns. Psychiatric symptoms manifested as an increase in internalizing and / or externalizing symptoms. More specifically, some studies showed that the symptoms associated with the disorder had worsened. On the other hand, some of the results of the study suggested a partial improvement in symptoms. This suggests that certain forms of mental symptoms may have been alleviated, while some of the symptoms have worsened. The existence of different protective factors and risk factors may explain the varied results. The results provide new insights into the symptoms of autism spectrum in children and adolescents during a pandemic. Further research is needed to clarify the research findings. Knowledge of the subject is also important to provide appropriate interventions and support, both in this pandemic situation and possibly for the future.

Tavoitteet Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että seksuaalivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on erityisen korkea riski sairastua masennukseen. Korkean riskin uskotaan perustuvan syrjinnän kokemisesta johtuvaan lisääntyneeseen kuormitukseen. Koska myös muut vähemmistöt - kuten etniset vähemmistöt – kokevat syrjintää ja yksilö voi kuulua useaan vähemmistöön samaan aikaan, on pohdittu, kumuloituuko eri vähemmistöasemiin liittyvä kuormitus yhteen ja johtaako tämä yhä heikompaan mielenterveyteen. Tässä katsauksessa selvitetään lisääkö sekä seksuaalivähemmistöön että etniseen vähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä nuoruudessa. Lisäksi perehdytään vähemmistöstatusten kanssa ilmeneviin suojaaviin tekijöihin ja arvioidaan, onko jonkin tai joidenkin vähemmistöasemien vaikutus masennusoireiden esiintyvyyteen voimakkaampi kuin toisten. Menetelmät Katsauksen lähdemateriaali hankittiin etsimällä artikkeleita Google Scholas -tietokannasta. Käytettyjä hakusanoja olivat ”sexual minority”, ”ethnic minority”, ”depression”, ”multiple minorities” ja ”adolescence”. Tulokset ja johtopäätökset Tuloksissa esiintyi merkittävää vaihtelua. Osa tuloksista tuki havaintoa, että moninkertaiseen vähemmistöön kuuluminen lisäsi masennusoireiden esiintyvyyttä, kun taas osa havaitsi, että esiintyvyys olikin pienempi suhteessa valkoiseen valtaväestöön. Katsauksen tutkimukset eivät ottaneet kantaa siihen, vaikuttaako joku tai jotkin vähemmistöasemista masennusoireiden ilmenemiseen toisia enemmän. Itsemyötätunnon, resilienssiä edistävän kasvatustavan ja vakaan etnisen identiteetin havaittiin toimivan suojaavina tekijöinä. Katsauksen tulosten perusteella ei voida tehdä selkeää päätelmää siitä lisääkö sekä etniseen vähemmistöön että seksuaalivähemmistöön kuuluminen masennusoireiden esiintyvyyttä tai onko jonkin vähemmistöaseman vaikutus voimakkaampi kuin toisten. Sen sijaan tulokset korostivat suojaavien tekijöiden merkitystä ja tukevat vähemmistönuorille suunnattujen tukipalveluiden saatavuuden parantamista sekä tietoisuuden ja selviytymistaitojen lisäämistä koulutuksien ja työpajojen avulla.