Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "oikeuspsykologia"

Sort by: Order: Results:

  • Cross-race-efekti: Taustalla vaikuttavat tekijät ja ilmiön merkitys oikeuspsykologiassa 
    Teräväinen, Tanja (2022)
    Tämän katsauksen tavoite on esitellä cross-race-efektin (engl. cross-race effect, CRE) taustalla vaikuttavia kehityksellisiä ja sosiaalisia tekijöitä, sekä tarkastella ilmiön merkitystä oikeuspsykologian sovellusalalla. Katsauksen lähteinä käytettiin CRE-tutkimuksen kannalta keskeisimpiä kansainvälisiä tutkimusartikkeleita. CRE:llä tarkoitetaan ihmisten kykyä tunnistaa heikommin sellaisia kasvoja, jotka ovat eri rotua, kuin mitä he itse ovat. Ilmiön olemassaolosta on saatu paljon todisteita, mutta sen syntyyn ei ole löydetty yhtä selittävää tekijää. Muun muassa iän, toisista roduista kertyneen kokemuksen ja asenteiden sekä ennakkoluulojen vaikutusta CRE:n syntyyn on tutkittu. Tutkimuksissa on havaittu, että CRE:tä esiintyy jo pienillä lapsilla. Kokemuksella toisista roduista, esimerkiksi monietnisessä ympäristössä kasvamisen kautta, näyttäisi olevan vaikutusta siihen, että vahvaa CRE:tä ei kehity. On esitetty, että oman rodun kasvoja prosessoidaan holistisesti eli kokonaisvaltaisesti, kun taas toisten rotujen kasvoja prosessoidaan piirteittäin. Kasvojen tunnistukseen liittyvissä perustutkimuksissa on havaittu, että holistinen prosessointi ennustaa parempaa tunnistuskykyä ja CRE-tutkimuksissa taas holistisen prosessoinnin on esitetty kehittyvän toisista roduista kertyneen kokemuksen kautta. Asenteiden ja ennakkoluulojen yhteyttä CRE:n syntyyn ei ole löydetty. Oikeuspsykologisissa konteksteissa CRE voi aiheuttaa ongelmia etenkin silloin, kun on kyse rikosprosessin yhteydessä suoritettavasta silminnäkijätunnistuksesta, jossa silminnäkijä ja tunnistettava henkilö ovat keskenään eri rotua. Tällaiset tilanteet johtavat helpommin vääriin tunnistuksiin, kuin molempien osapuolten ollessa samaa rotua. Tutkimuksia on toteutettu sekä kenttätutkimuksina että laboratorio-olosuhteissa. Koetilanteiden verrattavuutta oikeisiin tilanteisiin hankaloittaa se, että koehenkilöt usein tietävät kyseessä olevan tutkimus, jolloin heidän mahdollisilla väärillä tunnistuksillaan ei ole vakavia seurauksia toisin kuin oikean elämän tunnistustilanteissa. Oikeuden parissa työskentelevien olisi syytä olla tietoisia CRE:n vaikutuksista ja niihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota silminnäkijätunnistilanteissa.
  • Vainoamisen vaikutukset uhrin hyvinvointiin 
    Snellman, Veera (2018)
    Aims. Stalking is a phenomenon that has various effects on the stalking victim’s life. Previous studies have shown that the effects on the victim may be very heterogeneous. This dissertation will introduce how stalking occurs and the factors that mediate the effects of stalking. The deleterious effects of stalking and cyberstalking are reported. Furthermore, the impact of harmful stereotypes and attitudes on the psychopathology and symptomatology of the victims is examined. However, the interpretation of the results of the studies is not unequivocal due to the methodological challenges, that are considered. Methods. The selection of the studies was executed by performing a literature search from various databases (Finna, PubMed and PsycINFO) on the terms stalking, victimization, and stalking + victimization. Furthermore, a manual search was performed by which studies that were included in meta-analyses were selected if applicable. Results and conclusions. According to the studies selected in this dissertation, the victims of stalking are more likely to suffer from anxiety and depression than non-victims. Moreover, many of the victims report symptoms indicative of post-traumatic stress disorder. In addition, stalking may affect the general, occupational and social functioning of the victims. The victims have reported not being able to go to work or being afraid of social interactions. The effects of stalking may also reflect on the somatic well-being of the victim in that the victims have reported tiredness, insomnia and a loss of appetite. The stereotypes and attitudes regarding stalking may exacerbate the victims’ experience. Blaming the victim or underestimating the victim’s experience may aggravate the effects of stalking, because self-blame has been found to have a negative relationship with depression, anxiety, and post-traumatic stress disorder and increasing self-blame may worsen the situation. By unifying the methodological components of stalking research, the heterogeneity of the studies and the need for specifically aimed therapeutic interventions can be addressed.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO