Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "opettajat"

Sort by: Order: Results:

  • Markkinen, Eeva (2019)
    Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää puheterapeuttisen äänihygieniaintervention vaikutuksia puheammattilaisten äänihäiriöiden ehkäisyssä sekä äänihäiriöisten kuntoutuksessa. Aihetta on tutkittu eniten opettajilla, joiden ensisijainen työväline on ääni. Äänihygieniaa on käytetty osana äänihäiriöiden puheterapeuttista kuntoutusta ja myös äänier-gonomiaa. Halusin selvittää, miten äänihygieniainterventio vaikuttaa työikäisten äänihäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen. Toiseksi halusin selvittää, miten äänihygieniainterventioita toteutetaan. Menetelmät. Tutkimus oli integroiva kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoitus oli löytää jo olemassa olevasta tutkimustiedosta laadullisia vastauksia tutkimuskysymyksiini ja pohtia tiedonhaulla saatuja tuloksia. Hakulausekketta (”voice disorders” AND (vocal AND hygiene) AND intervention) käyttäen valitsin tutkimukseeni viisi tutkimusartikkelia. Käytin erilaisia ulossulkukriteerejä, niin että aineisto koostui työikäisille toteutetuista interventioista. Analysoin aineiston tutkimuskysymyksien perusteella relevantteihin osioihin ja taulukoin ne. Olettamukseni oli, että äänihygienian tiedostaminen vähentää jossain määrin puheammattilaisten äänihäiriöiden esiintyvyyttä. Tulokset ja johtopäätökset. Äänihygieniainterventiot tuottivat hyvin erisuuntaisia tuloksia. Tulokset paranivat lähinnä koettua äänenlaatua ja äänihygieniatiedostamista mittaavissa itsearvioinneissa. Äänihuulissa muutoksia ei havaittu. Myös äänihygieniainterventioihin käytetty aika ja toteutukset poikkesivat toisistaan. Äänihygieniainterventioiden pitkäaikaista vaikutusta pitäisi tutkia, jotta saataisiin tietoa äänihygienian äänihäiriöitä ennaltaehkäisevistä vaikutuksista. Äänihygieniakoulutusta voisi sisällyttää mm. opettajien ja sotilasammattihenkilöiden koulutukseen, jotta näissä ammattiryhmissä työkykyä rajoittavien äänihäiriöiden oireisiin voitaisiin puuttua ajoissa.
  • Lanki, Emma (2021)
    Tavoitteet. Ääni on opettajille keskeinen työväline. Opettajantyössä äänenkäytön olosuhteet ovat kuitenkin vaativat, ja ääni rasittuu usein muun muassa runsaan puhumisen, taustamelun, sisäilmaongelmien ja heikon akustiikan takia. Kovan kuormituksen takia opettajat kärsivät ääniongelmista muuta väestöä yleisemmin. Tutkimuksissa opettajien ääniongelmat on yhdistetty heikompaan elämänlaatuun. Aihetta on kuitenkin tutkittu melko vähän, joten tutkimusnäyttöä tarvitaan lisää. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella peruskoulun opettajilla esiintyviä ääniongelmia ja niiden vaikutusta elämänlaatuun. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 Ovid Medline ja Scopus-tietokannoista. Hakulauseke koottiin opettajiin, äänen ongelmiin ja elämänlaatuun viittaavista termeistä. Artikkelien tuli olla englanninkielisiä ja vertaisarvioituja alkuperäisiä tutkimuksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin ja olivat saatavissa Helsingin yliopiston tunnuksilla. Hakutuloksesta lopulliseen aineistoon valikoitui valintakriteereiden perusteella kuusi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli poimittiin manuaalisesti. Lopullinen aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Katsauksen perusteella ääniongelmat ovat yleisiä opettajien keskuudessa, mutta esiintyvyydessä oli kuitenkin melko paljon vaihtelua tutkimusten välillä. Elämänlaadun osalta katsauksen tulokset olivat yhteneviä. Tutkimusaineiston perusteella ääniongelmat vaikuttavat tilastollisesti merkitsevästi elämänlaatuun peruskoulun opettajilla. Kaikissa tutkimuksissa elämänlaatu oli heikompi niillä tutkittavilla, jotka kokivat äänioireita tai olivat luokiteltu äänihäiriöisiksi, verrattuna äänioireettomiin tutkittaviin. Tulokset olivat samankaltaisia sekä orgaanisten, että funktionaalisten äänihäiriöiden osalta. Ääniongelmien ennaltaehkäisyyn olisi hyvä panostaa sekä yksilöiden hyvinvoinnin että yhteiskunnallisten syiden takia. Äänenhuollon merkitystä voisi tuoda esille jo ennen varsinaisen ongelman syntyä, esimerkiksi opettajaopinnoissa sekä valmiiden opettajien keskuudessa esimerkiksi koulutuspäivien avulla.