Browsing by Subject "parisuhdeväkivalta"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Studies have shown that childhood physical abuse is associated with later adverse psychological development and mental health. Additionally, people who have experienced physical abuse have a higher risk for later violence. However, most people who have experienced childhood abuse do not become violent offenders which implies that the two factors are not directly linked. Mediating factors might account for the relationship. Alcohol related problems and antisocial personality disorder are psychiatric disorders which have been associated with childhood physical abuse and intimate partner violence. These disorders are examined here as possible mediators in the relationship between childhood physical abuse and later intimate partner violence. There are mixed results concerning the mediating role of alcohol related problems. These results indicate that alcohol related problems do not mediate the relationship between childhood abuse and violence. Alcohol related problems might work as a mediator for individuals with other risk factors. Studies have found that antisocial personality disorder has a mediating role in the relationship between childhood physical abuse and intimate partner violence. Abuse in childhood combined with a genetic risk for antisocial personality may lead to the development of the disorder which increases the risk for violence. In order to develop effective interventions, it is important to understand the adverse effects of childhood abuse. Moreover, mediating factors should be considered when designing interventions targeting intimate partner violence.
-
Lähisuhdeväkivallan tekijä – aivokuvantamislöydökset toiminnallisissa magneettikuvaustutkimuksissa (2024)Tavoitteet: Lähisuhdeväkivalta on väkivallan muoto, jossa uhri ja tekijä ovat toisilleen läheisessä ihmissuhteessa. Se aiheuttaa paitsi riskejä yksilöiden terveydelle ja hyvinvoinnille, myös merkittävän yhteiskunnallisen haasteen. Informaatio lähisuhdeväkivallasta ja sen tekijöistä on avainasemassa kehittäessä ratkaisuja lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi. Aikaisempi tutkimus on tunnistanut lähisuhdeväkivallan tekijöille ominaisia piirteitä esimerkiksi sosioemotionaalisissa ja kognitiivisissa prosesseissa. Lähisuhdeväkivallan tekijöiden ominaisuuksia on kartoitettu myös aivokuvantamisen menetelmin. Tutkimusta aiheesta on kuitenkin vielä suppeasti ja nykytiedon kartoittaminen on tarpeen. Tämä tutkielma tarkastelee lähisuhdeväkivallan tekijöiden aivokuvantamistuloksia toiminnallisissa magneettikuvaustutkimuksissa. Tavoitteena on selvittää, havaitaanko lähisuhdeväkivallan tekijöillä poikkeavaa aivotoimintaa sekä tehtävän suorittamisen yhteydessä että lepotilassa. Menetelmät: Tutkielmaan sisällytetty kirjallisuus haettiin PubMed- ja Google Scholar tietokannoista. Käytettyjä hakusanoja olivat ”domestic violence perpetrat*”, ” intimate partner violence perpetrat*” tai ”batter*” ja ”fMRI” tai ”functional magnetic resonance imagining”. Lisäksi tiedonhakua tehtiin tarkastelemalla sisällytettyjä artikkeleja viitanneita tutkimuksia ja tietokantojen ehdottomia samankaltaisia artikkeleita. Tulokset ja johtopäätökset: Tutkielmaan sisällytetyissä artikkeleissa löydettiin aivotoiminnan poikkeamia lähisuhdeväkivallan tekijöillä tehtävän suorituksen aikana ja lepotilassa. Poikkeamaa havaittiin sosioemotionaalisille prosesseille keskeisillä alueilla, esimerkiksi mediaalisessa etuotsalohkossa, pikkuaivojen Crus II alueella, sekä limbisissä rakenteissa. Myös kognitiivisiin toimintoihin liittyvillä alueilla, kuten etuotsalohkossa, havaittiin poikkeavaa aktivaatiota. Tutkimusta aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää aiheen tarkemmaksi kartoittamiseksi. Myös tutkimusasetelmien toistaminen monimuotoisemmilla otoksilla on tarpeen tulosten yleistettävyyden parantamiseksi. Tulevaisuudessa voitaisiin lisäksi tarkastella muun muassa interventioiden vaikuttavuutta aivotoiminnan poikkeamiin.
Now showing items 1-2 of 2