Browsing by Subject "perheenjäsenet"

Tavoitteet. Perheenjäsenillä on tärkeä rooli lapsen puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttöönotossa ja käytössä. Tutkimusten mukaan he kokevat niiden käyttöön liittyvän sekä hyviä että huonoja puolia. Puheterapeuttien ymmärrystä perheiden ajatuksista ja kokemuksista pidetään tärkeänä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävien lasten perheenjäsenten kokemuksia. Tarkoituksena oli koota yhteen tutkimustietoa heidän kokemistaan niiden käyttöön liittyvistä hyvistä ja huonoista puolista. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena Ovid MEDLINE-, Pubmed- ja EBSCO-tietokannoista. Hakulauseke oli ”augmentative and alternative communication AND parent OR famil AND perception OR view OR experience OR impact OR perspective OR challenge OR benefit”. Aineistoa rajattiin valintakriteereiden perusteella ensisijaisesti tarkastelemalla otsikoita ja abstrakteja, toissijaisesti tarkastelemalla koko tekstiä. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui neljä artikkelia, joissa oli haastateltu erilaisista syistä ja erilaista puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää käyttävien lasten perheenjäseniä. Tulokset ja johtopäätökset. Perheenjäsenet kokivat hyvinä puolina sen, että lapsi pystyi kommunikoimaan puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän avulla erilaisista asioista aiempaa laajemmin. Kommunikointi oli helpompaa eri kommunikointikumppaneiden kanssa, ja erityisesti tuttujen ihmisten kanssa se onnistui hyvin. Huonoina puolina perheenjäsenet kokivat haasteet käyttää puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää joissakin ympäristöissä, teknologiaan liittyvät vaikeudet sekä sen, että käytön oppiminen oli pitkä prosessi. Lisäksi he kokivat, että lapselle oli haastavaa kommunikoida vieraiden ihmisten kanssa ja että lapsi vietti vähän vapaa-aikaa ystäviensä kanssa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset ovat pääosin samansuuntaisia kuin muidenkin tutkimusten tulokset. Niistä voi päätellä, että puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttö herättää perheissä paljon erilaisia tunteita ja ajatuksia ja vaikuttaa koko perheeseen. Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää kliinisessä puheterapiatyössä. Perheiden kokemilla hyvillä puolilla perheitä voidaan motivoida puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän käyttöön. Huonot puolet voidaan ottaa huomioon, jotta ne eivät muodostuisi ylitsepääsemättömiksi esteiksi.