Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "perhekeskeinen kuntoutus"

Sort by: Order: Results:

  • Malkavaara, Marjukka (2022)
    Tavoitteet. Jopa viidennes lapsista kehittyy puheen tuotossaan viiveisesti. Osalla lapsista viive korjaantuu itsestään kasvun myötä, mutta viive voi myös ennakoida kehityksellistä kielihäiriötä. Se on oirekuvaltaan moninainen ja pysyvä kielellisen kehityksen häiriö, johon tarvitaan puheterapeuttista kuntoutusta. Lasten kuntoutuskontekstissa puheterapeutin tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat vanhemmat. Jotta kuntoutumista voisi tapahtua lapsen arjessa, vanhemmat on saatava aktiivisesti mukaan kuntoutusprosessiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia kielellisen viivästymän ja kehityksellisen kielihäiriön perhekeskeisiä, vanhempia osallistavia interventioita on käytössä ja millaisia tuloksia niistä on saatu. Menetelmät. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin tammikuussa 2022 suorittamalla haku Scopus- ja PubMed -tietokannoista. Hakulausekkeena oli ("specific language impairment*" OR "developmental language disorder*" OR SLI OR DLD OR "language delay" OR late-talker* OR late-to-talk OR "late talker*") AND (parent OR family) AND (centered OR training OR implemented OR delivered OR focused) AND (intervention* OR program*). Tutkimusartikkelit karsittiin mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Lopulliseksi aineistoksi muodostui seitsemän vuosina 2017–2021 julkaistua vertaisarvioitua artikkelia, joista yksi poimittiin manuaalisesti. Tutkimusaineiston perusteella tehtiin synteesi ja analyysi. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusaineiston tulokset osoittavat, että vanhempien ohjauksella on mahdollista muuttaa vanhempien vuorovaikutustapaa, mikä voi puolestaan vaikuttaa positiivisesti lasten kielellisiin taitoihin. Vanhempia osallistavat interventiot saattavat auttaa vanhempia suhtautumaan myönteisemmin oman lapsen kielellisisiin taitoihin ja tuoda heille tärkeää tietoa kielenkehitystä edistävistä ja sitä hidastavista tekijöistä. Interventioilla on mahdollista vaikuttaa myös suoraan lasten puheen kehitykseen, vuorovaikutustaitoihin ja lukivalmiuksiin kuten tekstitietoisuuteen.