Browsing by Subject "persoonallisuus"

Objectives. Over the past decades, the development of technology has been fast. Worries, some even needless have popped up that the state of world could affect negatively to the health of people. There is scientific evidence that these modern health worries are associated with many factors that lower the quality of life. For the sake of possible causality it is important to try to prevent these worries and for that it would be good to know which factors cause them. In this review it will be assessed if analytic and intuitive thinking style, personality traits and demographic factors of individual variables add probability for modern health worries and if so, then why it would be. Methods. This thesis was produced as a literature review. The data was collected during fall 2019 with Google Scholar -search engine using search terms like Modern health worries + thinking style and Modern health worries + personality. In addition, studies were manually searched from the reference lists of articles that were already found. Results and conclusions. Of thinking styles the intuitive thinking had the most repeated evidence in association with modern health worries. The association may be explained with intuitive thinkers’ typical predisposition to holistic world view. Of personality traits neuroticism was associated the most with modern health worries, which might be due to higher risk assessment rates that are characteristic to people high on neuroticism. Of demographic factors gender and age were most clearly associated with the number of health worries in a way, that women had more worries than men and older people more than younger ones. Reasons for these differences may exist deeper in biology or be for example motivational. It must be noted that detected associations were quite small, and in some studies, there were none. Additional research is needed before possible effects of these individual variables can be used in advance of preventing modern health worries.

The goal of my thesis was to find out how personality affects the way people use social media and how social media profile information expresses people’s personality. I limited the studies involved to those in which personality was measured with same or similar inventories that are based on Big Five theory. The studies used were searched from Google Scholar and ScienceDirect databases with search statements ”Big Five” AND ”Social media”, Personality AND ”Social media” and Personality AND ”Social media use”. Extroverted people used social media for socializing and communication which was expressed through profiles for example as many connections to other people. Neurotic people used social media for communication and attention seeking. Neurotic people do not want to tell about their neuroticism to other people which might explain why neuroticism did not always have an association with behaviour in social media and why it was not expressed through profile information. People who are open to new experiences used social media for private communication. In profiles communication was expressed through broad networks. Openness to new experiences had incoherent association with using social media for gathering information. People who are high in conscientiousness used social media to support their social relations and for private communication. People who are high in conscientiousness do not want other people to see that they use social media because it is pointless which might explain why conscientiousness was not usually expressed through profile information. People who are high in agreeableness used social media for communication. Agreeableness is not associated with behaviour which can be seen in social media which might be the reason why agreeableness was not seen from profile information. Personality traits are expressed in social media profiles and behaviours in different ways which Big Five theory credibly explains.

The idea that fandom is connected to maladaptive development or cognitive deficits seems to underlie psychological studies on celebrity adoration. These studies often describe fandom as celebrity worship and offer hypotheses that seem to be at least in part based on stereotypes. I review the psychological study of fandom that is based on the idea of three types of celebrity adoration between which the adoration ranges from what is perceived as harmless to such that can be described as pathological. I review results that both support and contradict the suggested model and finally, ask if celebrity adoration should be perceived as a personality based coping mechanism rather than a maladaptive state. Celebrity adoration would seem to entail both a cognitive component and lower psychological well-being. In addition, both personality and personality based coping mechanisms are associated with celebrity adoration. I suggest that one explanation to celebrity adoration could be found from personality and psychological well-being. In this context celebrity adoration could be understood as a personality based coping mechanism that is facilitated by stress-related cognitive deficits.

Tavoitteet: Persoonallisuudella tiedetään olevan jossain määrin biologinen pohja. Persoonallisuutta voidaan käsitteellistää esimerkiksi erilaisten piirreteorioiden avulla. Yksi tunnettu piirreteoria on Big Five -persoonallisuusteoria, jonka mukaan persoonallisuuden voi jakaa viiteen piirteeseen: Ekstroversio, Neuroottisuus, Tunnollisuus, Sovinnollisuus ja Avoimuus uusille kokemuksille. Big Five -piirteillä tiedetään olevan biologinen perusta, ja yksi tätä biologista perustaa selittävä tekijä voi olla ihmisen hormonijärjestelmä. Big Five -piirteissä tiedetään olevan sukupuolieroja, joten yksi selittävä tekijä tälle voisi olla sukupuolihormonien erityksen eroavaisuus sukupuolten välillä. Aiheesta on kuitenkin verrattain vähän tutkimusta. Tämän katsauksen tarkoituksena oli pyrkiä tutkimaan Big Five -piirteiden yhteyksiä testosteronitasoihin. Katsauksessa pyritään selvittämään, mitkä Big Five -piirteet ovat yhteydessä testosteronitasoihin ja ovatko yhteydet mahdollisesti kausaalisia. Menetelmät: Katsauksen kirjallisuushaku toteutettiin Ovid Medline-, Google Scholar-, Helka-, PubMed-, ja PsycINFO-tietokannoissa. Hakuterminä jokaiseen tietokantaan käytettiin (testoster* OR androgen* OR steroid* OR 2D:4D OR "second-to-fourth-digit") AND ("big-five" OR "big five" OR "five-factor model" OR "Big5" OR "Big 5" OR "Big Fives"). Katsaukseen valituissa tutkimuksissa käytettiin persoonallisuuden arviointiin joko NEO PI-R-, NEO PI- tai NEO-FFI-mittaria. Tulokset ja johtopäätökset: Korkeat testosteronitasot olivat yhteydessä pienempään Neuroottisuuteen ja korkeampaan Ekstroversioon. Testosteronitasojen yhteydet muihin Big Five -persoonallisuuspiirteisiin eivät olleet yhtä selkeitä. Tuloksissa esiintyi tukea testosteronitasojen ja Big Five -persoonallisuuspiirteiden väliselle kausaalisuudelle: korkeat testosteronitasot vaikuttaisivat aiheuttavan matalampaa Neuroottisuutta ja korkeampaa Ekstroversiota, eikä toisin päin. Testosteronitasot ovat täten selvästi yhteydessä persoonallisuuteen. Tämän katsauksen tulokset ovat ristiriidassa aikaisemman katsauksen kanssa, jossa Big Five -piirteiden havaittiin olevan yhteydessä vain matalampaan Tunnollisuuteen. Tuloksilla on kansanterveydellistä merkitystä, sillä suomalaisten testosteronitasojen tiedetään olevan laskussa. Neuroottisuuden tiedetään olevan yhteydessä korkeampaan määrään mielenterveyden häiriöitä, joten testosteronitasojen lasku voi olla kansanterveydellinen riski mielenterveyden saralla. Toisaalta testosteroni on yhteydessä myös korkeampaan määrään aggressiivisuutta ja terveydellistä riskikäyttäytymistä, joten suomalaisten testosteronitasojen lasku voi olla jopa positiivinen asia. Jatkotutkimukset aiheesta ovat tarpeellisia, jotta voimme laajentaa ymmärrystämme persoonallisuuden ja biologisten mekanismien yhteyksistä.

Tavoitteet: Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) on vakava psykiatrinen sairaus, joka koskettaa monia trauman kokeneita ihmisiä. PTSDn taustalla tiedetään olevan useita eri tekijöitä, jotka vaikuttavat sairastumiseen, ja yksi näistä on persoonallisuus. Persoonallisuus voidaan määritellä joukoksi ominaisuuksia tai piirteitä, jotka muodostavat ihmiselle ominaisen kokonaisuuden. Big Five -piirreteoreettinen persoonallisuuden malli on tutkimuksessa laajasti käytössä oleva ja vakiintunut persoonallisuuden teoria. Katsauksen tavoitteena oli selvittää Big Five -piirteiden yhteyttä PTSD:hen. Menetelmät: Kirjallisuuskatsaus toteutettiin seuraavissa tietokannoissa: PubMed, Helka, PsycInfo, Scopus, Web of Science ja Google Scholar. Katsaukseen valikoitiin yhdeksän artikkelia, joissa PTSD:n mittareina on käytetty DSM-IV:hen perustuvia PCL-C- ja PCL-M-mittareita sekä DSM-V:hen perustuvaa PCL-5-mittaria. Persoonallisuuden Big Five piirteitä mitattiin sekä BFI- että NEO-PI-R-mittareilla ja yhdessä tapauksessa myös IPIP-mittarilla. Tulokset ja johtopäätökset: Katsauksen merkittävin löydös oli Neuroottisuuden vahva yhteys PTSD:hen; korkeampi Neuroottisuus on vahvasti yhteydessä korkeamman PTSD:n sairastavuuden ja oireiden vakavuuden kanssa. Myös muiden piirteiden ja PTSD:n välillä löytyi yhteyksiä, joskaan mikään niistä ei ollut kovin selvä. Korkeampi Sovinnollisuus, Tunnollisuus ja Ekstroversio olivat kaikki muutaman tutkimuksen mukaan negatiivisesti yhteydessä PTSD:hen, mutta Avoimuuden ja PTSD:n välillä ei löytynyt mitään yhteyksiä. Jatkotutkimukset olisivat tarpeen, sillä aiheeseen liittyviä pitkittäistutkimuksia on rajallinen määrä, ja pitkittäistutkimukset olisivat aiheellisia, koska niiden avulla voitaisiin myös varmistaa persoonallisuuspiirteiden pysyvyys trauman myötä. PTSD:n riskitekijöiden kartoituksella voitaisiin saada parempaa tietoa riskeistä sairauteen liittyen, ja tietoa voitaisiin hyödyntää mm. sellaisten ammattien soveltuvuusarvioinneissa, joissa PTSD:tä esiintyy tavallista enemmän.