Browsing by Subject "pragmatiikka"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella korjauskäytänteiden käyttöä lapsilla, joilla on autismikirjon häiriö. Oman puheen korjaamiseen vaaditaan laajasti erilaisia vuorovaikutukseen, kognitiivisiin kykyihin ja pragmatiikkaan liittyviä taitoja. Henkilöillä, joilla on autismikirjon häiriö, voi ilmetä erilaisia oireita ja viivästymiä näillä osa-alueilla, jonka vuoksi on mahdollista, että korjauskäytänteiden käytössä voisi ilmetä poikkeamia, jotka voisivat myös antaa taustaa autismikirjon häiriön syyperästä. Tutkimuksessa pyrittiin havainnoimaan korjausten käyttöä ja niiden käyttöön vaikuttavia tausta ja ympäristötekijöitä. Menetelmät. Kandidaattitutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin keväällä 2022 Ovid Medline, Scopus ja Eric-tietokannoista. Hakulauseke muodostettiin niin, että tutkimuksissa käsiteltiin henkilöiden, joilla on autismikirjon häiriö, korjauskäytänteitä. Kaikki valitut tutkimukset tuli olla vertaisarvioituja ja englanninkielisiä, sekä saatavilla open access-julkaisuna, tai Helsingin yliopiston tunnuksilla. Valintakriteerien pohjalta valittiin viisi artikkelia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen tulosten mukaan lapset, joilla on autismikirjon häiriö, korjaavat omaa ilmaisuaan suurimmassa osassa tutkimuksessa ilmenneistä ongelmatilanteista ja tunnistavat useimmiten korjauksen tarpeen. Lapset käyttävät laajasti erilaisia korjausstrategioita, joita he mukauttavat riippuen vuorovaikutuksessa ilmenneen ongelman laadusta. Vuorovaikutuskumppanin reaktio tai korjauspyyntö voi vaikuttaa siihen, kuinka usein ja millä tavalla lapset, jolla on autismikirjon häiriö, korjasivat omaa ilmaisuaan. Kun vuorovaikutuskumppanin ilmaisee lapselle selkeän selvennyspyynnön, luo se odotuksen korjaukselle, joka rohkaisi lapsia korjaamaan useammin ja käyttämään korjauksessa eniten sanallisia ja tietoa antavia keinoja.
-
(2022)Tavoitteet. Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä ja eleitä tilanteeseen sopivalla tavalla eli konteksti ja puhekumppani huomioiden. Pragmaattiset taidot ovat tärkeässä osassa lapsen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteiskunnassa toimimisen kannalta. Pragmaattisten taitojen luotettava ja kattava arviointi on varhaisen kuntoutustarpeen sekä tehokkaiden interventioiden havaitsemiseksi inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti tärkeää. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten CELF-testin (Clinical Evaluation of Language Fundamentals) pragmaattisten taitojen osiota on käytetty aikaisemmassa tutkimuksessa kehitykselliseen kielihäiriöön tai autismikirjon häiriöön liittyen. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto ke-rättiin keväällä 2022 suorittamalla haku Scopus, Ovid medline ja PsycInfo -tietokannoista. Lopullisia hakulausekkeita muodostui tietokantojen hakutoimintojen erojen vuoksi kaksi. Kumpaankin pyrittiin sisällyttämään tutkimusaiheen kannalta oleelliset termit CELF (Clinical Evaluation of Language Fundamentals), kieli- tai vuorovaikutushäiriö (language or interact* disorder / impairment) sekä pragmaattiset taidot (pragmatic skills). Aineisto rajattiin koskemaan englanninkielisiä vertaisarvioituja artikkeleita, jotka vastasivat ainakin toiseen tutkimuskysymykseen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 3 vuosina 2016−2021 julkaistua artikkelia, jotka analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. CELF-testi on kehityksellisen kielihäiriön arvioinnissa varsin laajasti käytössä oleva testi. Tähän tutkimukseen löytyi aineistoa kuitenkin hyvin niukasti, jonka pohjalta voitiin todeta, että CELF-testin pragmatiikan osiota ei ole valittujen häiriöalueiden tutkimuksessa laajemmin käytetty, vaan pragmatiikan arviointiin on useimmiten valikoitunut jokin muu arviointimenetelmä. Tuloksista käy ilmi, että testiä on käytetty interventioiden vaikuttavuuden arvioinnissa, kuitenkin lisää tutkimusta laaja-alaisen arviointimenetelmän käytettävyydestä ja luotettavuudesta tarvitaan.
-
(2019)Attention-deficit hyperactivity disorder (ADHD) is a developmental disorder that causes difficulties in pragmatic language and social interactions. This study aimed to examine what kind of interventions have been offered to children with ADHD and how these interventions have affected pragmatic language skills. This study is a literature review. The search of empirical literature was conducted using four different databases. The search statement was (”attention deficit hyperactivity disorder” OR ADHD) AND pragmatic* AND (language OR communication) AND (therapy OR intervention OR program OR treatment). Six articles met the review inclusion criteria. Participants in the studies were aged between 5 and 11. There were 5 to 16 participants in each study. In four studies pragmatic language skills were practiced with playmates. The focus was on children’s self-knowledge as well as their verbal and nonverbal communication. Parents were involved in all interventions and school teachers participated in one study. The most common assessment measures used were Children’s Communication Checklist (CCC) and Pragmatics Observational Measure (POM). The pragmatic skills of children with ADHD did improve as a result of the studied interventions. Whilst the effect size was large (d=0,97-1,67), children’s pragmatic skills remained lower compared to their play mates and typically developed children of the same age. However, the sample sizes were small and there were no control groups or randomized participation. So far there is very little evidence on which spesific pragmatic skills can be improved in interventions and how different intervention techniques work. According to the reviewed studies interventions are beneficial when they involve parents and peer-to-peer interactions.
-
(2021)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet: Sisäkorvaistute on sähköinen kuulon apuväline, joka mahdollistaa puhutun kielen omaksumisen vaikeasta kuuloviasta kärsivälle lapselle. Sen avulla on mahdollista saavuttaa tyypillisesti kuulevien lasten ikänormit puhutun kielen tuoton ja ymmärryksen osalta. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, että suurimmalla osalla istutetta käyttävistä lapsista kielenkehitys on viivästynyttä ainakin jollain kielen osa-alueella. Pragmaattisilla taidoilla tarkoitetaan kykyä käyttää kieltä ja eleitä ottaen huomioon kontekstin asettamat vaatimukset ja puhekumppanin tarpeet. Pragmaattiset taidot ovat tärkeä osa lapsen sosiaalista hyvinvointia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, eroavatko sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot tyypillisesti kuulevien lasten taidoista uusimman tutkimuskirjallisuuden mukaan. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella sitä, mitkä tekijät olivat yhteydessä sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisiin taitoihin. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineisto kerättiin helmikuussa 2021 suorittamalla haku Scopus ja PubMed -tietokannoista. Hakusanoiksi rajattiin tutkimuskysymysten kannalta relevantit termit, ja lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui "cochlear implant" AND child* AND pragmatic AND (language OR development OR skill OR abilit*). Aineisto rajattiin koskemaan 20112021 julkaistuja vertaisarvioituja artikkeleita, jotka vastasivat ainakin toiseen tutkimuskysymykseen. Lopulliseen aineistoon valikoitui 6 vuosina 20132020 julkaistua artikkelia, jotka analysoitiin soveltuvin sisällönanalyysin keinoin. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattiset taidot erosivat tyypillisesti kuulevien lasten taidoista, mutta tulokset olivat osin ristiriitaiset. Eroavaisuuksia ryhmien välillä ei ilmennyt kaikissa tämän katsauksen tutkimuksissa eikä myöskään kaikilla pragmatiikan osa-alueilla. Sisäkorvaistutetta käyttävillä lapsilla oli puutteita ilmausten tunnesisällön tunnistamisessa prosodian perusteella, verbaalisten kielikuvien ymmärtämisessä ja he omaksuivat hallitsevamman roolin keskusteluissa kuulevien verrokkien kanssa. Pragmaattiset taidot olivat yhteydessä implantointi-ikään, leksikaalisiin taitoihin sekä sanasujuvuuteen. Pragmatiikka on laaja kielen osa-alue, jonka kattava tutkiminen on vaikeaa. Lisätutkimus sisäkorvaistutetta käyttävien lasten pragmaattisista istutetta käyttävien lasten sosiaalisen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Now showing items 1-4 of 4