Browsing by Subject "preventio"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Tavoitteet. Behavioraalinen inhibitio (BI) on yksi keskeisimmistä lapsuuden ahdistuneisuushäiriöiden riskitekijöistä. Leikki-ikäisenä ilmenevän BI:n on todettu ennustavan voimakkaasti myöhempiä ahdistuneisuushäiriöitä sekä olevan yhteydessä laajempiin tunne-elämän ja sopeutumisen ongelmiin. BI on temperamenttitaipumus, jota kuvaa pelokkuus, epävarmuus ja vetäytyminen uusia asioita, tilanteita ja ihmisiä kohdatessa. BI:n ja ahdistuksen välistä yhteyttä sääteleviksi tekijöiksi on tunnistettu esimerkiksi vanhemman ylisuojelevaisuus sekä lapsen heikot sosiaaliset taidot ja huonot kokemukset vertaissuhteissa. Ahdistuneisuushäiriöiden ehkäisyssä intervention kohderyhmäksi voidaan valikoida BI:n takia erityisen suuressa riskissä olevia lapsia, ja samalla ohjata heitä laajemmin positiiviselle sosioemotionaaliselle kehityspolulle. Tässä katsauksessa tarkastellaan behavioraalisesti inhiboituneille leikki-ikäisille lapsille kehitettyjä interventioita sekä niiden tehokkuutta BI:n ja ahdistuneisuushäiriöiden vähentämisessä. Menetelmät. Katsauksessa käsitellyt interventiotutkimukset haettiin Scopus- ja PsycInfo -tietokannoista hakusanoilla behavioraalinen inhibitio, ujous tai sosiaalinen vetäytyminen, preventio tai interventio ja lapset. Tulokset ja johtopäätökset. Behavioraalisesti inhiboituneille lapsille kehitetyissä interventioissa pyritään vaikuttamaan ensisijaisesti ahdistusriskiä sääteleviin tekijöihin: vanhemman ylisuojelevaisuuteen, lapsen sosiaalisiin taitoihin tai molempiin. Interventioiden vaikutus BI:oon oli vaihtelevaa. BI väheni selvästi vain interventiossa, joka yhdisti sekä vanhempiin että lapsiin kohdistettuja toimia. Interventiot vähensivät kuitenkin johdonmukaisesti lasten ahdistusoireilua, ahdistuneisuushäiriöitä ja internalisoivia ongelmia, ja myös tämä muutos näkyi selkeimmin yhdistetyssä interventiossa. Behavioraalisesti inhiboituneille lapsille suunnatut interventiot vaikuttavat lupaavalta suunnalta lasten ahdistuneisuushäiriöiden sekä myöhempien tunne-elämän ja sopeutumisen ongelmien ehkäisyssä. Interventioista tarvitaan kuitenkin lisää monipuolista tutkimusta, jotta niitä voidaan soveltaa laajasti käytäntöön.
-
(2021)Aims: Major depression is associated with substantial individual and societal burden due to its high prevalence. Current treatments are estimated to only reduce about one-third of the economic burden of depressive disorders. Depression prevention could be an alternative means to alleviate this disease burden. However, current face-to-face prevention programs have several limitations including limited health care resources and mental health stigma. Internet and mobile based (IM) preventions could potentially overcome the limitations of face-to face prevention programs. The aim of this review is to introduce different types of IM-preventions of depression and to evaluate effectiveness and cost-effectiveness of these prevention programs. Methods: A literature search was conducted on pubmed database and google scholar using search terms “depression prevention” and “internet and mobile based” with terms “cost-effectiveness” and “adherence”. Results and conclusions: The results of this review indicate that major depression could be prevented with IM-preventions. The length of an effective treatment is most likely 5-8 weeks and it usually includes human support while less effective treatment is most likely self-help based. The importance of human support can be attributed to the adherence to the treatment and enhancing adherence is particularly important in populations with more severe symptoms. Indicative, selective and universal preventions are equally effective. It is not possible to compare different approaches since nearly all preventions utilise cognitive-behavioural techniques and are internet-based. Studies that examine the cost-effectiveness of depression prevention are far and between, but according to one study internet and mobile based prevention of depression could be a cost-effective alternative to the primary healthcare services. The available evidence suggests that it would be fruitful to try internet and mobile based depression prevention in a context of a workplace or a school but there is inadequate evidence for national prevention programs.
-
(2017)Depression during adolescence is a significant problem. Depression causes harm to adolescents and it is associated with many negative outcomes, including academic problems, impaired social relationships, substance abuse, mental health problems and suicide. Thus, prevention of adolescent depression is extremely important and many prevention programs have been developed to do so. The purpose of current thesis is to examine the effectiveness and applicability of cognitive-behavioral prevention programs for adolescent depression. Prevention programs are classified into three categories on basis of the populations to whom the interventions are directed. Universal programs are provided to all members of a target population, selective programs are targeted to individuals at elevated risk for depression, and indicative programs are provided to individuals who manifest subclinical depression symptoms. These programs differ in their effectiveness in depression prevention and in their applicability. Universal programs are more applicable and more inexpensive than selective or indicative programs. According to the existing findings, selective and indicative programs seem to be more effective in preventing depression in adolescence than universal programs and selective and indicative programs seem to be as effective. Longer programs and programs that have older adolescents and more female participants, seem to be more effective in preventing depression. The most common limitations of studies so far are the relatively short follow-ups. In future there is a need for longer follow-ups and more longitudinal studies.
Now showing items 1-3 of 3