Browsing by Subject "psilosybiini"

Tiivistelmä Psilosybiinin terapeuttisia vaikutuksia tutkittiin jo 1950- ja 1960-luvuilla, mutta tutkimus tyrehtyi, kun psilosybiini luokiteltiin laittomaksi huumausaineeksi 1970-luvulla. Kiinnostus psilosybiinin terapeuttiseen potentiaaliin on herännyt 2000-luvulla uudelleen. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA on nimennyt psilosybiiniavusteisen psykoterapian läpimurtoterapiaksi masennuksen sekä hoitoresistentin masennuksen hoidossa vuonna 2018. Tässä katsauksessa tarkasteltiin, minkälaisia tuloksia psilosybiiniavusteisen psykoterapian vaikutuksesta masennukseen on saatu 2000-luvulla tehdyissä kliinisissä tutkimuksissa. Tutkimustulosten lisäksi tarkasteltiin tutkimusten puutteita ja hoidon turvallisuutta. Tutkimusaineisto kerättiin PubMed-tietokannasta syys- ja lokakuun 2021 aikana. Moderni tutkimus psilosybiiniavusteisen psykoterapian vaikutuksesta masennukseen on vasta hyvin alkuvaiheessa. Tulokset ovat positiivisia: potilaiden masennusoireet olivat kaikissa tutkimuksissa merkitsevästi vähentyneet heti hoidon jälkeen ja vaikutus kesti muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen. Tutkimusten otoskoot ovat kuitenkin pieniä ja vain puolet tutkimuksista on plasebokontrolloituja. Plasebokontrolloiduissa tutkimuksissa on käytetty ristikkäisasetelmaa, sokkoutus on haastavaa ja sen onnistumisesta on raportoitu puutteellisesti. Nämä tekijät heikentävät efektikokojen luotettavuutta. Huolellisesti toteutettuna psilosybiiniavusteinen psykoterapia on turvallinen hoitomuoto. Psilosybiinin sivuvaikutukset olivat ohimeneviä, eikä vakavia sivuvaikutuksia havaittu lainkaan.

Syöpäsairaudet ovat yleisin kuolinsyy maailmassa, ja parantumattomaan syöpään liittyy usein potilaan elämänlaatua merkittävästi haittaavaa ahdistus- ja masennusoireilua. Usein tähän psyykkiseen ahdinkoon liittyy eksistentiaalista kärsimystä, joka juontuu esimerkiksi kuolemanpelosta, elämän merkityksettömäksi kokemisesta, yksinäisyydestä ja toivottomuudesta. Psykedeeliavusteisia hoitomuotoja pidetään yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena osana palliatiivista hoitoa syöpäsairailla, sillä psykedeelien tuottamiin tajunnantilan ja kognition muutoksiin sekä henkisiin kokemuksiin on liitetty eksistentiaalisen kärsimyksen vähenemistä ja elämän merkitykselliseksi kokemisen lisääntymistä. Klassisten psykedeelien kentältä erityisesti psilosybiini on herättänyt lääketieteellistä kiinnostusta, sillä sitä on käytetty vuosituhansien ajan eri ihmisyhteisöissä sakramentaalisiin ja parantaviin tarkoituksiin. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää, miten psilosybiini on yhteydessä ahdistuksen ja masennuksen vähenemiseen syöpäsairailla potilailla. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin systemaattista aineistohakua Scopus- ja Web of Science -tietokannoista. Mukaan valikoitui viisi yksittäistä tutkimusta, joista neljässä tutkittiin syöpää sairastavien henkilöiden masennus- ja ahdistusoireiden muutosta suhteessa psilosybiinin nauttimiseen kontrolloidussa tutkimusympäristössä. Viides tutkimus on seurantatutkimus yhdelle edellä mainituista kokeellisista tutkimuksista. Tutkimusten valintakriteerinä oli, että koehenkilöiden ahdistusta ja masennusta oli mitattu jollakin kvantitatiivisella menetelmällä ja että tutkimus oli julkaistu vuoden 2000 jälkeen. Tämän katsauksen tulokset osoittivat, että psilosybiini yhdessä kokemukseen valmistelevien ja sitä integroivien tapaamisten kanssa tuottaa merkittävää ahdistuksen ja masennuksen vähenemistä. Koehenkilöt arvioivat psilosybiinikokemukset itselleen merkityksellisiksi ja luonteeltaan henkisiksi. Muutokset olivat myös ajassa pysyviä. Psilosybiinin tuottamilla mystisillä kokemuksilla löydettiin myös olevan medioiva rooli psilosybiinin tuottamien positiivisten vaikutusten välittymisessä, vaikka yhteys ei ollutkaan enää 4,5 vuoden seurantajakson päättyessä tilastollisesti merkitsevä. Tämä katsaus antaa viitteitä siitä, että psilosybiinillä on potentiaalia syöpäsairaiden potilaiden masennus- ja ahdistusoireilun vähentämisessä sekä elämänlaadun parantamisessa osana palliatiivista hoitoa. Psilosybiinin vaikutusmekanismeiksi ahdistus- ja masennusoireilun vähentämisessä on ehdotettu henkisyyden kokemuksia sekä juurtuneiden ajattelu- ja käyttäytymismallien muuttumista, mutta varmuutta ei toistaiseksi ole. Tähän katsaukseen valittujen tutkimusartikkelien osalta rajoitteisiin lukeutuu mahdollisesti vinoutunut otos, jossa lähtötason kiinnostus psykedeeleihin voi olla valtaväestöä suurempi, sekä keskusteluhoidon ja psilosybiinin yhteisvaikutus, jota ei voitu vakioida. Tulevaisuudessa tarvitaan jatkotutkimuksia entistä kattavammalla otannalla tulosten vahvistamiseksi sekä laadullista tutkimusta psilosybiinin vaikutusmekanismien tarkemmaksi ymmärtämiseksi.