Browsing by Subject "psykologia"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2018)Objective. The topic of this study is classification in psychology and the aim is to introduce, why classification is important in psychology, what classification is used for in psychology and how classification is done in psychology. In addition the study introduces attributes and assumptions of the most common statistical methods used in psychology. The aim was to create a coherent totality, which can be used when either choosing a method for study or evaluating methods of previous studies. The study also describes common challenges regarding classification and ways to evaluate classification solutions. The statistical methods focus on unsupervised learning methods, which are used when the structure and number of classes are unknown. Hierarchical, centroid-based and distribution based clustering are introduced alongside with latent class analysis. For supervised learning methods, neural networks, Bayesian methods and decision trees are considered. Methods. Since this study is based on statistics, most of the literature used is considering statistical methods. In addition, studies of psychology which use methods relevant for this study are used as reference. Results. Classification in psychology is important in measuring, communicating about and understanding phenomena. It has made diagnostics, recognizing risk groups and specifying attributes and features possible. Classification has also challenges. Psychological phenomena can be heterogenetic, unstable and used parameters do not necessarily measure intended phenomenon. Classification methods are numerous and every method has its own attributes, weaknesses and strengths. And every solution is only a data dependent model. Statistical methods are in totality useful tools in psychological studies and literature. Understanding of these statistical methods enables producing accurate models and also evaluating them.
-
(2018)There is apparent dualism in the internalist philosophy of mind, where a division is made between the mind and the world. In classic Cartesian dualism, the division between the mind and the world is made by separating the mind and the body from each other. Aim of this thesis was to parallelize the results and theories of neuroscience and psychology with externalist philosophy of mind. Externalist philosophy of mind poses a question to the more classical views whether an internalist and brain bound perspective is enough to explain the mind. According to the radical interpretations of externalism the mind builds on the factors of the environment, or even emerges from the relationship between man and the world. According to more moderate interpretations the relationship between mind and the world is only interactive. Externalism has also been used as a research framework for other sciences. For example, linguists Lakoff and Johnson proposed that language evolves from embodiment to abstraction. Example of this sort of development is the word “language” itself which originates from Old Latin word (lingua) meaning the tongue. The 4E –model of externalism as defined by Shaun Gallagher is used in this thesis as a framework of inquiry. The model partitions externalist theories in to four categories. The mind is embodied because mental states are affected not only by the brain, but by the states of the body as well. The mind is embedded because the mind needs an environment to function. The mind is enacted because it’s active and adapts to the environment. The mind is also extended because it’s not bound only to neural processes. The thesis progresses by covering the phenomena of neuroscience and psychology partitioned in classes defined by the 4E –model. Models addressed in the context of enactivism are cyclical by nature. Classical example of cyclical model in the field of psychology is perceptual cycle by Ulrich Neisser. A similar theme is present in Friston’s and Kiebel’s model of predictive coding. Motif’s related to embodiment have been long present in the form of for example James-Lange theory and nowadays in “The Somatic Marker Hypothesis” by Antonio Damasio. Theory of Embodied Cognition is likewise discussed in the part dealing with embodiment. Extended mind refers to the significance which objects outside of the skull can possess in relation to cognition. Another human can also be relevant to cognition, of which a traditional example is Vygotsky's Zone of Proximal Development. Mirror neurons, empathy and social neuroscience will all be covered in the extended mind chapter. Themes present in the embeddedness partition are cultural. Theory of mind, perception of time and existential questions are intertwined with our cultural environment. Applications of externalist paradigm go from mobile mental health services, experience of art, evolutionary psychology and semantic memory to transcultural perspectives, artificial intelligence and existential questions. Wrapped up in to one definition the aim of externalist research of the mind is to probe the interface between man and the world.
-
(2022)Tavoitteet. Kyky sopeutua muuttuvaan ympäristöön on elintärkeä evolutiivinen mekanismi mahdollistaen ihmisen toimintakyvyn säilymisen myös haasteellisissa ympäristöissä. Ympäristötekijöihin sopeutumista säädellään stressireaktion aiheuttamien fysiologisten ja psykologisten muutosten kautta. Jos ympäristön stressitekijöille altistuminen pitkittyy, nähdään stressireaktion kroonistuvan. Krooniset vasteet stressiin ovat pääsääntöisesti negatiivisia ja voivat aiheuttaa niin psykopatologisia oireita kuin somaattisia sairauksia. Tämän katsauksen tarkoituksena oli tutkia tekijöitä, jotka selittävät eroja yksilöiden välillä stressireaktion vasteissa sekä sopeutumismekanismeissa stressitekijöihin. Samalla katsaus tarkastelee stressinsietokykyyn vaikuttavia tekijöitä ja pyrkii tarjoamaan konkreettisia tapoja sen tehostamiseen. Menetelmät. Katsaukseen valikoitunut tutkimusnäyttö haettiin PubMedin sekä Helka-kirjaston tietokannoista. Haku suoritettiin englannin kielellä ja hakusanoina käytettiin englanninkielisiä sanoja ”stress reaction”, ”resilience”, ”mental health” sekä ”stress mechanisms”. Valikoidut tutkimukset olivat pääsääntöisesti uusia tutkimuksia ja katsausartikkeleita. Lisäksi tutkimusten menetelmiä arvioitiin ennen tutkimuksen sisällyttämistä katsaukseen. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimusten perusteella stressin aiheuttamat negatiiviset muutokset ovat nähtävissä niin yksilöllisellä kuin yhteyskunnallisella tasolla. Yksilöllisellä tasolla stressireaktion aiheuttamiin fysiologisiin ja psykologisiin vasteisiin vaikuttavat niin perinnölliset tekijät kuin ympäristötekijät. Suurin osa altistavista ja suojaavista tekijöistä vaikuttaa stressin vasteisiin kortisolin erityksestä vastaavan HPA- akselin kautta. Lisäksi yksilölliset tekijät, kuten persoonallisuus, itsesäätelytaidot, stressinhallintamekanismit sekä saatu hoiva lapsuusaikana vaikuttavat huomattavasti yksilön stressireaktion vasteisiin. Tutkimusnäyttö osoittaa, että stressin negatiivisiin vasteisiin voidaan vaikuttaa erityisesti liikunnalla, riippuvuuksien syntymisen ehkäisyllä, säännöllisellä vuorokausirytmillä sekä erilaisilla teknologisilla että psykologisilla interventioilla. Tutkimusnäyttö osoittaa, että stressin vasteet ovat hyvin yksilöllisiä ja toisaalta tämä suuri yksilöllinen vaihtelu asettaa haasteita stressin aiheuttamien vasteiden määrittämisessä. Stressinsietokykyyn voidaan kuitenkin vaikuttaa eri menetelmin ja tehostaa yksilön sopeutumista stressiä aiheuttaviin tekijöihin.
Now showing items 1-3 of 3