Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "puhe"

Sort by: Order: Results:

  • Alzheimerin taudin vaikutus spontaaniin puheeseen ja ilmaisuvaikeuksiin 
    Seppänen, Jere (2023)
    Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää Alzheimerin taudin vaiku- tuksia spontaanin puheen tuottoon sekä miten spontaania puhetta on mitattu. Aiemmat tutki- mukset osoittavat AT:n heikentävän vaikutuksen ei-spontaaniin puheen tuottoon, joten hypo- teesina oli myös spontaanin puheen tuoton vaikeutuminen AT:a sairastavilla henkilöillä. Yk- sityiskohtainen tieto AT:n vaikutuksesta spontaaniin puheeseen voisi mahdollisesti toimia avustavana ei-invasiivisenä diagnosointimenetelmänä. Tässä tutkimuksessa listataan AT:a sairastaville henkilöille tyypillisiä spontaanissa puheentuotossa esiintyviä ilmaisuvaikeuksia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Ha- kusanoina käytettiin alzheimer, spontaneous ja speech. Rajausta tuli tarkentaa poissulke- malla tiedealoja, jotka eivät pääasiallisesti käsitelleet spontaania puhetta, sillä AT:a on tutkittu laajasti. Tulokset ja johtopäätökset. Spontaanin puheentuoton tilannetta rajattiin joko kuvasta kerto- misen tehtävällä tai rajatusta aihealueesta keskustelemalla. Yksityiskohtaiset analysoitavat spontaanin puheen piirteet vaihtelivat tutkimusten välillä, mutta kokonaisuuksina tutkimukset käsittelivät samoja puheen piirteitä. AT:a sairastavilla henkilöillä esiintyi enemmän spontaanin puheen tuoton ongelmia, kuin verrokeilla. Suurin ero ryhmien välillä näkyi semanttisessa suo- riutumisessa. Spontaanin puheen tuotto oli AT:a sairastavilla henkilöillä kankeampaa, vähem- män informatiivista sekä vuorot kestoltaan pidempiä lisääntyneen sananhaun tarpeen myötä. Johtopäätöksenä AT:a sairastavilla henkilöillä on havaittavissa tyypillisiä ilmaisuvaikeuksia spontaanista puheesta. Spontaanin puheen analyysistä on mahdollista tehdä tautidiagnoosi, mutta aiheesta tarvitaan lisää tutkimuksia.
  • Alzheimerin tautiin liittyvä puheen apraksia 
    Piiroinen, Pinja (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Puheen apraksiaa on tutkittu Alzheimerin taudin yhteydessä hyvin vähän, joten tutkimuksen tavoitteena on saada lisää tietoa ja koota olemassa olevia tutkimuksia yhteen, jotta saadaan kokonaisuus puheen apraksian esiintymisestä Alzheimerin taudissa. Tutkimuksessa myös otetaan selvää, voiko puheen apraksia toimia mahdollisena apuna Alzheimerin taudin diagnosoinnissa. Menetelmät. Tutkimuksessa käytettiinn menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsausta ja aineisto koostui viidestä artikkelista, jotka käsittelivät Alzheimerin tautiin liittyvää puheen apraksiaa. Hakulausekkeina käytettiin Alzheimer’s disease, Apraxia ja Speech. Tulokset ja johtopäätökset. Puheen apraksiaa esiintyi jokaisessa Alzheimerin taudin vaiheessa ja voimakkaimmin taudin edetessä. Se myös toimi ensimmäisenä oireena epätyypillisessä Alzheimerin taudissa. Puheen apraksia voi olla ensimmäinen oire etenkin epätyypillisessä Alzheimerin taudissa. Puheen apraksian toteaminen voi tulevaisuudessa auttaa varhaiseen Alzheimerin taudin diagnosointiin, sekä auttaa diagnosoimaan muitakin tauteja Alzheimerin taudin yhteydessä.
  • Parkinsonin taudissa ilmenevien puheen ja äänen muutosten kuntoutus ja sen vaikuttavuus 
    Manninen, Emmi (2019)
    Tavoitteet. Parkinsonin tauti on keskushermostoon ja erityisesti aivojen mustatumakkeeseen sekä dopamiiniratoihin vaikuttava etenevä sairaus. Se vaikuttaa laajasti motoriikkaan ja sitä myötä myös puheeseen ja ääneen. Jopa 90 % Parkinson-potilaista kokee erilaisia puheen ja äänen muutoksia, jotka heikentävät heidän sekä heidän läheistensä elämänlaatua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia Parkinsonin tautiin liittyvien puheen ja äänen muutosten puheterapeuttisia kuntoutusmuotoja sekä niiden vaikuttavuutta. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin kahta elektronisista tietokantaa apuna käyttäen, jotka olivat Ovid Medline ja PubMed. Käytetty hakulauseke oli Parkinson* AND speech AND voice AND (“speech therapy” OR ”language therapy” AND (efficacy OR effectiveness OR impact). Lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta tieteellisestä, vertaisarvioidusta artikkelista. Tulokset ja johtopäätökset. Aineistosta nousi esille kolme erilaista tapaa kuntouttaa Parkinsonin taudin myötä ilmeneviä puheen ja äänen muutoksia. Ne olivat perinteinen Lee Silverman -ääniterapia, laulaminen ja tietokonevälitteinen etäkuntoutus. Etäkuntoutuksessa käytettiin kuntoutusmenetelmänä perinteisestä LSVT -ääniterapiasta johdettua pidemmälle aikavälille jakautuvaa LSVT X -ääniterapiamenetelmää. Tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa LSVT:n ja etäkuntoutuksen vaikuttavuudesta puheterapeuttisessa kuntoutuksessa Parkinsonin taudissa. Laulamistutkimusten osalta tulokset erosivat toisistaan, sillä vain toisessa niistä laulaminen osoittautui vaikuttavaksi kuntoutusmuodoksi.
  • Parkinsonin taudista aiheutuvien puheen ja äänen muutosten vaikutus kommunikaatioon ja elämänlaatuun 
    Rinne, Pauliina (2020)
    Tavoitteet. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tutkia Parkinsonin taudissa esiintyvien puheen ja äänen muutosten vaikutusta kommunikaatioon ja elämänlaatuun. Parkinsonin tauti vaikuttaa kognitiivisten muutosten ohella laajasti kehon motorisiin toimintoihin, ja puheen ja äänen muutokset ovat tavallisia. Parkinsonin taudin vaikutuksia elämänlaatuun on tutkittu, mutta tutkimuksia yksinomaan puheen ja äänen muutosten vaikutuksista on vähemmän. Logopedisesta näkökulmasta tärkeää on myös näiden muutosten vaikutus koettuun kommunikaation sujuvuuteen. Tämän tutkimuksen tuloksia voi tulevaisuudessa soveltaa kuntouttavaan puheterapiatyöhön. Menetelmät. Menetelmänä tässä kandidaatintutkielmassa käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto kerättiin tietokannoista Ovid Medline ja Scopus, ja aineistoon valittiin seitsemän alkuperäistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Hakulauseke muodostettiin aiheeseen liittyvistä asiasanoista Parkinson (Parkinson), speech (puhe), voice (ääni), quality of life (elämänlaatu) ja communication (kommunikaatio). Aineistoon valituissa tutkimuksissa oli tutkittu joko kommunikoinnin sujuvuutta Parkinsonin taudissa, puheen ja äänen muutosten vaikutusta elämänlaatuun, tai molempia. Tulokset ja johtopäätökset. Parkinsonin tautia sairastavat henkilöt kokivat kommunikoinnin sujuvuuden heikentyneen erityisesti hiljaisen puheäänen ja puheen epäselvyyden vuoksi. Myös elämänlaadun raportoitiin heikkenevän Parkinsonin taudin myötä ja sitä heikensivät erityisesti äänenlaadun muutokset ja puheen vaikea ymmärrettävyys. Tutkimustulokset viittaavat puheterapian roolin tärkeyteen Parkinsonin tautia sairastavien henkilöiden kuntoutuksessa. Erityisesti tarvetta vaikuttaisi olevan äänentuoton kuntouttamisen keinoille ja puheen selkeyttämisen harjoituksille. Tulokset nostivat esiin myös Parkinsonin tautia sairastavan henkilön kommunikointiroolin muuttumisen taudin edetessä, mikä voi asettaa puheterapeutit tärkeään asemaan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämisen tukijoina.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO