Browsing by Subject "puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio"

Tavoitteet. Graafisilla symboleilla tuotettu ilmaisu on yksi puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän muoto. Kyky tuottaa monisymbolisia lauseita vahvistaa puhevammaisten lasten ja nuorten edellytyksiä ilmaista itseään ja osallistua sosiaaliseen toimintaan, mutta puhevammaisten lasten ja nuorten lauseilmaisun kehitys vaatii usein kuntoutusta. Aiempi tutkimuskirjallisuus on tuottanut vaihtelevia tuloksia kuntoutuksinterventioiden vaikuttavuudesta, joten aiheesta tarvitaan lisätutkimusta laadukkaan hoidon takaamiseksi. Graafisilla symboleilla tuotetun lauseilmaisun kehittymisen piirteiden tarkastelu puolestaan auttaa kehittämään esimerkiksi kuntoutuspäätösten taustalla käytettäviä arviointimenetelmiä. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kartoitetaan, miten graafisia symboleita kommunikaatiossaan hyödyntävät lapset ja nuoret oppivat yhdistelemään symboleita lauseiksi ja miten vaikuttavia siihen kehitetyt kuntoutusmenetelmät ovat. Menetelmät. Tämän tutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Artikkelit haettiin APA PsychInfo-, Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista joulukuussa 2023 ja hakulauseke oli (produc* OR express* OR construct*) AND (graphic symbol* OR picture communication) AND (communication disorders OR aided communication OR augmented and alternative communication OR AAC) AND (utterance OR sentence) AND (development OR intervention OR support* OR teach*). Katsaukseen päätyneet artikkelit on julkaistu vuosina 2006-2017. Aineisto analysoitiin tutkimuskysymysten kannalta keskeisten seikkojen näkökulmasta ja tarkemmat tiedot taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Interventioiden vaikuttavuus oli katsauksen aineistossa hyvin vaihtelevaa. Aineistoja analysoimalla vaikuttaa myös siltä, ettei lasten ja nuorten graafisilla lauseilmaisun kehittyminen ole täysin lineaarista: kaikilla aineistojen lapsilla oppimisessa ilmeni pieniä tai suuria heilahduksia, taantumia tai harppauksia. Lisäksi osa tutkittavista oppi intervention kohteena olleet lauserakenteet jo baseline-vaiheessa, mikä viittaisi siihen, että jotkut lapset oppivat lauseilmaisua jo hyvin minimaalisella tuella. Kolme tutkimusta antoi viitteitä siitä, että lasten lauseilmaisun kehitys mukailisi ainakin osittain tyypillisesti kehittyneiden, puhuvien ikäverrokkien kehitysvaiheita. Vaikuttaa siltä, että graafisilla symboleilla tuotetun lauseilmaisun ohjaaminen ja mallittaminen saattaa olla hyödyllinen työkalu puhevammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa silloin, kun tämän pohjataidot ovat tarpeeksi vahvat.