Browsing by Subject "sanantunnistus"

Tavoitteet. Monikielisyys on yhteiskunnallisesti merkittävä ilmiö, jota on viime aikoina tutkittu yhä enemmän myös lukemisen näkökulmasta. Lukemista voidaan tutkia esimerkiksi sanantunnistuksen kautta. Yksi moderneimmista sanantunnistusta mittaavista menetelmistä on silmänliiketutkimus, jonka avulla lukijan silmänliikkeistä voidaan kerätä täsmällistä tietoa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta lukemisen osa-alueena on tehty silmänliiketutkimusmenetelmän avulla. Tarkastelussa keskitytään erityisesti erilaisten silmänliikkeiden ja sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin välisiin yhteyksiin sekä lainalaisuuksiin, joita silmänliiketutkimuksen keinoin voidaan havaita monikielisten aikuisten sanantunnistuksesta. Menetelmät. Kandidaatintutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku tehtiin Scopus- ja ERIC (Proquest) -tietokannoissa. Hakulausekkeita olivat ( TITLE-ABS-KEY ( "eye* movement*" OR "eye* track*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*" ) AND TITLE-ABS-KEY ( reading* OR read ) AND NOT TITLE-ABS-KEY ( child* OR adolescent* OR teen* ) ) sekä (("eye* movement*" OR "eye* track*") AND (multilingual* OR "multi* lingual*" OR bilingual* OR "bi* lingual*") AND (reading* OR read) NOT (child* OR adolescent* OR teen*)). Tutkimusaineistoksi saatiin kuusi vuosina 2007-2023 julkaistua artikkelia. Aineiston analysoinnissa keskityttiin tutkimuskysymyksissä esitettyihin näkökulmiin. Keskeisimmät tiedot taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Monikielisten aikuisten sanantunnistusta pystyttiin tarkastelemaan silmänliiketutkimusmenetelmän avulla monipuolisesti. Silmänliikkeiden nähtiin pääasiallisesti ilmentävän sanantunnistuksen taustalla vaikuttavan kielellisen prosessoinnin eri vaiheita, mutta tutkimusten välillä oli eroja sekä vaiheiden lukumäärään että erilaisten silmänliikemittojen luokitteluun liittyen. Lisäksi sanantunnistukseen linkittyvässä monikielellisessä prosessoinnissa nähtiin tutkimusten välillä sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia, joissain tutkimuksissa esiteltiin myös kehitysehdotuksia jo olemassa oleviin monikielisen sanantunnistuksen malleihin. Tulosten perusteella aiheesta tarvitaan lisätutkimusta, jota olisi tärkeää soveltaa myös logopedian alalla esimerkiksi arviointimenetelmien kehittämisessä