Browsing by Subject "sanaston kehitys"

Tiivistelmä Tavoitteet. Kaksosten kielen kehitystä on tutkittu melko vähän, mutta olemassa oleva tutkimusnäyttö osoittaa, että kaksosten kielen kehitys viivästyy ryhmätasolla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on koota yhteen tutkimustietoa kaksosten kielen kehityksestä sekä mahdollisten interventioiden tarpeellisuudesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella, miten kaksosten sanaston kehitys eroaa yksin syntyneiden lasten sanaston kehityksestä, ja mikä näitä eroja aiheuttaa. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaineisto kerättiin hakusanoilla twins, language development ja vocabulary. Aineistohaut suoritettiin elektronisista tieteellisistä tietokannoista hakulausekeella ((twins) AND language development) AND vocabulary. Lopulliseen aineistoon valikoitui neljä kaksosten sanaston kehitystä käsittelevää kohorttitutkimusta, joita analysoitiin taulukoimalla ja vertailemalla. Tulokset ja johtopäätökset. Tulokset osoittivat, että kaksosten sanasto kehittyi viiveisesti ja viive koski sekä ymmärtävää että tuottavaa sanastoa. Viive näytti säilyvän yli kolmevuotiaaksi ja ilmeni pojilla useammin kuin tytöillä. Tulokset ovat samansuuntaisia aiemman tutkimusnäytön kanssa ja vahvistavat näkemystä kaksosten kielen kehityksen viiveestä. Erityisesti miessukupuoli on voimakas riskitekijä kielen kehitykselle. Tulokset viittaavat siihen, että kaksosten kielen kehityksen varhainen tukeminen voi olla tarpeen etenkin ympäristöön kohdistuvien tukitoimien kautta.

Tavoitteet. Kirjallisuudessa on käyty paljon keskustelua substantiivien ja verbien omaksumisesta suhteessa toisiinsa. Tavallisesti lasten on ajateltu omaksuvan ainakin aluksi helpommin substantiiveja kuin verbejä, mutta tutkimustulokset ovat osin ristiriitaisia, ja myös joitakin kieltenvälisiä eroja on havaittu. Ainakin tuottavan sanavaraston kokoa, joka on yhteydessä muuhun puheen ja kielen kehitykseen, voidaan kuitenkin arvioida hyödyntämällä erilaisia nimeämistehtäviä. Nimeämistestien avulla on mahdollista tunnistaa myös lapsia, joilla on jo erilaisia puheen ja kielen kehityksen haasteita. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, analysoida ja kuvata tyypillisesti kehittyvien lasten nimeämisen virheellisyyttä substantiivien ja verbien nimeämistehtävissä. Katsauksessa tarkastellaan sitä, mitä keinoja nimeämisen arvioimiseksi tehtävissä on käytetty ja millä tavoin nimeämisvirheitä on luokiteltu tutkimuksissa. Lisäksi tarkastellaan sitä, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä tehtävissä suoriutumisessa mahdollisesti on. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku tehtiin Scopus-tietokannasta tammikuussa 2023. Hakulausekkeena käytettiin TITLE-ABS-KEY (noun AND verb AND naming AND errors). Lopullinen tutkimusaineisto muodostui viidestä vuosina 1996–2017 julkaistusta tutkimusartikkelista. Yksi artikkeli nostettiin aineistoon käsin poimintana. Aineisto analysoitiin tarkastelemalla tutkimusten tuloksia kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymysten kannalta. Keskeiset tulokset koottiin taulukoihin. Tulokset ja johtopäätökset. Nimeämisen arvioimiseksi tutkimuksissa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi käytettyyn kuvamateriaaliin, istuntojen ja esitettyjen esimerkkikuvien määrään sekä lapsille testaustilanteessa annettuihin ohjeisiin. Tutkimuksissa käytettyjen virheluokitusten kategorioiden määritelmissä oli paljon yhtäläisyyksiä, vaikka niiden määrä vaihtelikin. Verbejä nimettäessä ei aina tehty enemmän virheitä, vaan esimerkiksi lasten ikä vaikutti joissain tutkimuksissa suoriutumisen eroihin sanaluokkien välillä. Semanttiset virheet ja omissiot vaikuttivat olevan vähän yleisempiä substantiivien kohdalla. Verbien kohdalla oli vastaavasti huomattavasti enemmän kiertoilmauksia ja jossain määrin myös visuaalisia virheitä ja sanaluokan muutoksia. Mikään tietyntyyppinen virhe ei kuitenkaan esiintynyt pelkästään substantiivien tai verbien kohdalla. Suuntaa antavat tulokset osoittavat tarpeen jatkotutkimukselle, joka hyödyttäisi esimerkiksi erilaisten nimeämistestien jatkokehitystä tulevaisuudessa.