Browsing by Subject "sanasujuvuus"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2024)Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa siitä, mitä tiedetään nimeämisen yhteydestä sanasujuvuuteen ja sanavarastoon. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisilla tehtävillä nimeämistä, sanasujuvuutta ja sanavarastoa on mitattu. Nimeämistaidon on havaittu vaikuttavan lukutaitoon sekä muihin kielellisiin taitoihin. Nimeämisessä ja lukemisessa käytettävät osataidot ovat osittain samoja. Nimeämisen yhteydestä sanasujuvuuteen ja sanavarastoon koottu tieto voi auttaa ymmärtämään kielellisiä taitoja ja lukemisen vaikeuksiin liittyviä tekijöitä. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto kerättiin joulukuussa 2023 suorittamalla haku Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista. Hakusanoina käytettiin nimeämisen, sanavaraston ja sanasujuvuuden termejä sekä nimeämisen arvioimiseen yleisesti käytetyn testin lyhennettä. Pois rajattiin artikkelit, jotka käsittelivät erilaisia sairauksia, testien normittamista, spesifisti aivojen tiedonkäsittelyä tai ei-kielellisten interventioiden vaikutusta. Hakua täydennettiin kahdella manuaalisesti poimitulla artikkelilla. Lopullinen aineisto koostui viidestä vuosina 1989–2014 julkaistusta artikkelista. Aineisto analysoitiin systemaattisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Nimeämisen ja sanasujuvuuden välillä löytyi merkitsevä yhteys kaikissa näiden yhteyttä tarkastelleista tutkimuksista. Yhteys oli voimakkaampi nimeämisen ja semanttisen sanasujuvuuden välillä. Nimeämistarkkuuden ja reseptiivisen sanavaraston välillä havaittiin merkitsevä yhteys. Korrelaatiot taitojen välillä eivät kuitenkaan olleet täydellisiä, joten taidoissa vaikuttaa olevan jotain yhtäläisyyttä, mutta myös eroavaisuuksia. Tutkimusta nimeämisen ja sanavaraston sekä nimeämisen ja sanasujuvuuden välisistä yhteyksistä on tehty vähän. Jatkossa olisi hyvä saada lisätutkimusta siitä, mikä näiden taitojen välisiä yhteyksiä selittää.
-
(2023)Tavoitteet. Sanasujuvuudella tarkoitetaan kielelliskognitiivista prosessia, jossa sanoja haetaan mentaalisesta leksikosta tiettyjen rajoitusten mukaisesti tyypillisimmin yhden minuutin aikana. Semanttisessa sanasujuvuudessa asioita nimetään semanttisista kategorioista ja foneemisessa sanasujuvuudessa sanoja nimetään tietyllä alkukirjaimella. Aiemman tutkimuksen perusteella on todettu, että sanasujuvuustaito ja siihen tarvittavat sanahakustrategiat kehittyvät lapsuudessa sekä, että semanttisessa sanasujuvuudessa suoriudutaan foneemista sanasujuvuustehtävää paremmin. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tutkimusaineistosta semanttisen ja foneemisen sanasujuvuuden kehitystä tyypillisesti kehittyvillä lapsilla ja vertailla eri tehtävätyyppien kehityslinjoja keskenään. Menetelmät. Kandidaatin tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, johon aineisto haettiin Ovid Medline- ja Scopus-tietokannoista. Tietokannoista aineistoon valikoitui neljä artikkelia sekä lisäksi yksi artikkeli poimittiin mukaan käsin. Lopulliseksi hakulausekkeeksi muodostui: ”verbal fluency” AND (”semantic fluency” OR semantic) AND (”phonemic fluency” OR phonemic OR “letter fluency”) AND Development AND (children OR childhood). Tulokset ja johtopäätökset. Semanttinen sanasujuvuus kehittyy lineaarisesti lapsuuden aikana, mutta vastaavaa selkeää kehityskulkua ei nähdä foneemisessa sanasujuvuudessa, vaikka lapset siinä suoriutuvat selkeästi aikuisia huonommin. Kehityslinjat eri kielissä olivat lähellä toisiaan. Sananhakustrategiat kehittyvät lapsuuden aikana ja ne tehostavat sanasujuvuustaitoa. Osassa sanahakustrategioissa saavutetaan aikuismainen taso lopputeini-iässä. Sukupuolen vaikutuksesta sanasujuvuuteen saatiin eriäviä tuloksia. Vanhempien koulutustason todettiin vaikuttavan semanttiseen sanasujuvuuteen, mutta ei foneemiseen sanasujuvuuteen. Semanttinen ja foneeminen sanasujuvuus on mitä todennäköisimmin kielenkäytön omat alataitonsa. Semanttiseen ja foneemiseen sanasujuvuuteen tarvitaan todennäköisesti osittain omia kognitiivisia taitojaan, mutta todennäköisesti osittain myös samoja. Tutkimusta sanasujuvuustaidon kehityksestä lapsilla tarvitaan lisää, jotta sanasujuvuustehtävien hyöty kliinisessä käytössä voidaan todistaa.
-
(2024)Tavoitteet. Sanasujuvuus, kyky tuottaa sanoja nopeasti tietystä kategoriasta, vaatii ihmiseltä sekä riittävän laajaa sanastoa että kognitiivisia kykyjä, kuten toiminnanohjausta ja muistia. Sanasujuvuustehtäviä voidaan käyttää apuna monissa tilanteissa, joissa epäillään poikkeamia kognitiivisissa prosesseissa. Verbien tuottamista nimeämis- ja sanasujuvuustehtävissä on tutkittu vielä melko vähän. Tutkimukset tukevat teoriaa, jonka mukaan verbien ja substantiivien hakeminen tapahtuu ainakin osittain eri aivoalueilla. Tämän vuoksi on tärkeää tutkia enemmän myös verbien sanasujuvuutta erityisesti terveillä henkilöillä. Tässä tutkielmassa on tarkoituksena koota yhteen verbien sanasujuvuuden tutkimusta terveellä aikuisväestöllä ja selvittää sen perusteella, millä menetelmillä verbien sanasujuvuutta on tähän mennessä tutkittu ja mitkä tekijät näyttävät vaikuttavan verbien sanasujuvuuteen. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuus-katsausta. Virallinen tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoissa joulukuussa 2023. Hakulausekkeena oli: (action fluency OR verbal fluency) AND (normative OR norms). Tutkielmaan valikoitui kuusi tutkimusta, jotka on julkaistu vuosina 2004–2022. Aineisto analysoitiin kokoamalla tutkimusten tulokset yhteen ja vastaamalla näiden pohjalta tutkimuskysymyksiin. Tulokset ja johtopäätökset. Käytetyt menetelmät olivat pääpiirteiltään samanlaisia, mutta jatkossa olisi hyvä käyttää yhtenäistä ohjeistusta tulosten vertailun helpottamiseksi. Verbien sanasujuvuuteen vaikuttavista tekijöistä koulutuksen pituus korostui merkittävimpänä. Iällä taas näytti olevan negatiivinen korrelaatio verbien sanasujuvuuteen, tosin pelkästään tämän katsauksen perusteella yhteyttä ei voi pitää kovin vahvana. Sukupuolen vaikutus verbien sanasujuvuuteen mukaili aiempien sanasujuvuustutkimusten tuloksia eli selvää näyttöä suku-puolen vaikutuksesta kumpaankaan suuntaan ei tässä katsauksessa näkynyt. Koska verbien sanasujuvuus terveillä ihmisillä on aihe, josta on vasta vähän tutkimuksia, sitä olisi tärkeää tutkia enemmän erityisesti nykyistä laajemmilla ikäryhmillä ja eri pituisen koulutuksen saaneilla henkilöillä.
Now showing items 1-3 of 3