Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "stigma"

Sort by: Order: Results:

  • Internalisoitu stigma kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla 
    Liljama, Emmi (2021)
    Tavoitteet. Internalisoidun stigman muodostuminen voidaan nähdä prosessina, jonka aikana yksilö sisäistää julkisen stigman mielenterveysongelmista itseensä. Yhden mallin mukaan internalisoitu stigma sisältää vieraantumisen, stereotypioiden hyväksymisen, syrjinnän kokemuksen, sosiaalisen vetäytymisen ja stigman resistanssin eli kyvyn vastustaa stigmaa. Mielenterveyden häiriöistä kärsivät ovat alttiita internalisoidun stigman syntymiselle ja sillä on havaittu olevan yhteys erilaisiin ongelmiin, kuten psykiatristen oireiden vakavuuden pahenemiseen. Yleisimmin käytetty internalisoidun stigman mittari on ollut The Internalized Stigma of Mental Illness (ISMI). Kaksisuuntainen mielialahäiriö on mielenterveyden häiriö, jossa voi esiintyä maanisia, hypomaanisia, sekamuotoisia tai masentuneita sairausjaksoja. Maanisten tai hypomaanisten jaksojen vakavuuden perusteella sairaus voidaan jakaa tyyppiin I ja II. Tässä katsauksessa käsitellään internalisoitua stigmaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla, koska aiheesta on vielä vähän kirjallisuutta. Katsauksen tavoitteena on perehtyä internalisoidun stigman esiintymiseen, siihen liittyviin ilmiöihin ja hoitoon kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla henkilöillä. Menetelmät. Katsauksessa käytettiin Scopus ja PUBMED -tietokantoja. Scopuksessa hakusanoina käytettiin "internalized stigma" tai "self-stigma*" ja "bipolar disorder". PUBMED-tietokannassa hakusanoina olivat "internalized stigma*" tai "self-stigma" ja "bipolar disorder". Tulokset ja johtopäätökset. Internalisoitua stigmaa esiintyi merkittävällä osalla kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla henkilöillä, enemmän kuin ADHD:ta sairastavilla mutta vähemmän kuin skitsofreniaa sairastavilla. Tämä voi selittyä erilaisista julkisista stigmoista ADHD:ta tai skitsofreniaa sairastavilla kuin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla. Internalisoidulla stigmalla vaikutti olevan yhteyksiä alhaisemman elämänlaadun tekijöiden kanssa, kuten itsetunnon heikkouteen. Internalisoidun stigman vaikutus itsetuntoon ja itsetunnon vaikutus internalisoituun stigmaan voi olla monitahoinen. Internalisoidulla stigmalla oli yhteys internalisoiviin persoonallisuuspiirteisiin ja korkeammat ISMI-pisteet korreloivat oireiden vakavuuden ja korkeampien masennuspisteiden kanssa. Masennuksen kuuluessa internalisoiviin oireisiin sillä masennuksella voi olla selkeämpi yhteys internalisoivaan stigmaan kuin manialla. Psykoedukaatiosta oli lupaavaa näyttöä internalisoidun stigman hoitoon kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla. Tämän katsauksen heikkouksia olivat muun muassa tutkimusten pienet otoskoot ja pitkittäistutkimuksen puute, tulevaisuudessa olisikin hyvä tutkia aihetta suuremmilla otoskoilla ja erilaisilla tutkimusasetelmilla.
  • Perinataalinen pakko-oireinen häiriö : Laukaisevat tekijät, lapseen liittyvät pakkoajatukset ja stigma 
    Koivu, Helmi (2022)
    Katsauksen pyrkimyksenä on avata raskaudenaikaisen ja synnytyksenjälkeisen pakko-oireisen häiriön syntymekanismeja, kliinisiä erityispiirteitä sekä oireisiin liittyvää stigmaa ja häiriön mahdollisia hoitomuotoja. Pakko-oireinen häiriö eli OCD on yleinen, joskin välillä huonosti tunnistettu mielenterveyden häiriö, jonka keskiössä ovat mieleen tunkeutuvat epämiellyttävät pakkoajatukset eli obsessiot sekä kompulsiot eli erilaiset käyttäytymiset, joilla pakkoajatusten tuomaa kärsimystä pyritään lieventämään. Pakkoajatuksia esiintyy suurimmalla osalla ihmisistä satunnaisesti, mutta pakko-oireisessa häiriössä niitä ilmestyy suhteessa useammin, ne vievät kohtuuttomasti aikaa ja aiheuttavat merkittävää ahdistusta. Raskaus ja synnytys voivat joillakin vanhemmilla lisätä pakko-oireilua tai laukaista pakko-oireisen häiriön. Ilmiön taustalla ajatellaan olevan niin biologisia tekijöitä kuin myös alttiutta tulkita omia ajatuksia poikkeuksellisen uhkaavina. Pakko-oireet ovat tuoreessa vanhemmuudessa suhteellisen yleinen ilmiö. Pakko- oireilu vaatii hoitoa silloin, kun se haittaa elämää ja aiheuttaa subjektiivista kärsimystä. Hoitamattomana perinataalinen OCD voi vaikuttaa sekä vanhemman että koko perheen hyvinvointiin. OCD:lla ja masennuksella vaikuttaa olevan limittäisyyttä perinataaliaikana, minkä vuoksi sekä pakko-oireiden että masennusoireiden kartoittaminen terveydenhuollossa olisi suotavaa sopivan hoitomuodon löytymiseksi. Perinataaliaikana puhkeavan taudinkuvan kliininen erityispiirre vaikuttaa olevan se, että pakkoajatukset liittyvät keskeisesti lapseen ja sisältävät tabuaiheita, kuten tahallista lapseen kohdistuvaa väkivaltaa. Osa vanhemmista pelkää toimivansa pakkoajatustensa mukaisesti, mutta tutkimusten mukaan pakkoajatuksia ei ole yhdistetty kasvaneeseen riskiin lapsen fyysisestä kaltoinkohtelusta. Vanhempi kokee usein syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa pakko-oireilustaan ja saattaa ääritilanteessa vältellä kontaktia tai vuorovaikutusta lapsensa kanssa. Tutkimusten mukaan tabuaiheisiin pakko-oireisiin kohdistuu merkittävää sosiaalista stigmaa, joka hidastaa hoitoon hakeutumista. Mitä paremmin pakkoajatukset ja kompulsiot ymmärretään osaksi mielenterveyden häiriötä, sitä vähemmän stigmaa pakko-oireista häiriötä sairastaviin kohdistuu ja sitä matalampi on kynnys avun hakemiselle.
  • Seksityöntekijöiden mielenterveyden ja stigman välinen yhteys 
    Ilola, Marianne (2021)
    Objectives. Sex work stigma portrays sex workers merely as victims of some kind of external pressure, coercion or even their own bad choices, which is not the truth for all sex workers. Stigma has been proven to be associated with elevated symptoms of different mental illnesses among many stigmatized populations. Therefore this bachelor thesis aimed to examine if the same association exists among sex workers and what would be the possible effect of stigma on mental health. Instead of automatically victimizing all sexworkers it might be more useful to target help to the most vulnerable sexworkers while leaving those with less attention who like doing sexwork. Methods. Literature search was carried out using Google Scholar in spring 2021. At the beginning search focused on a general level about mental health of sexworkers using keywords such as ’sexwork’, ’prostitution’, ’prostitute’, ’mental health’, ’psychiatric disorder’, ’depression’ and ’anxiety’, which resulted in 59 studies for a later evaluation. Selected 59 studies included 10 studies regarding the association between stigma and mental health, of which two studies got later left out at random. Literature search was continued with a focus on stigma and mental health among sexworkers. After ’stigma’ was included in keywords, additional two studies were found. In total 10 studies were selected in this thesis. Results and conclusions. The prevalence of depression or elevated depressive symptoms were significantly higher among sexworkers compared to other low-paid people. Studies showed a positive significant association between sexwork related stigma and depressive symptoms. There were many limitations of this thesis that impacted the interpretation of results. Unfortunately the selected studies were not comparable due to many differences in samples and methodology, all studies were cross-sectional and most of them lacked a control group. Hence, these results aren’t generalizable to all sexworkers and conclusions can’t be made about the stability of depressive symptoms or the causal connection between them and stigma.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO