Browsing by Subject "sukupuolidysforia"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2023)Tavoitteet. Transihmisillä on korkea riski sairastua syömishäiriöön, koska he usein ovat tyytymättömiä omaan kehoonsa. Sekä transihmisillä että syömishäiriötä sairastavilla ihmisillä on kohonnut riski itsensä vahingoittamiseen ja itsemurhaan, minkä vuoksi transidentiteetin ja syömishäiriöoireilun yhdistelmä on huolestuttava. Tutkielman tavoitteena oli tarkastella yhteyttä syömishäiriöoireilun ja sukupuolidysforian välillä ja koota tämän pohjalta yhteen suosituksia syömishäiriöhoidon mukauttamisesta transihmisille. Menetelmät. Katsauksen artikkeleita etsittiin Google Scholar -tietokannasta hakusanoilla ”gender dysphoria AND eating disorder ”. Lisäksi artikkeleita löytyi toisten artikkeleiden kautta. Tulokset ja johtopäätökset. Sukupuolidysforian nähtiin vaikuttavan syömishäiriöoireiluun. Tulokset siitä, miten koettu sukupuoli vaikuttaa riskiin syömishäiriöoireiden ilmenemiselle, olivat kuitenkin ristiriitaisia. Sukupuolidysforian lisäksi myös vähemmistöstressimallia käytettiin selittämään suurempaa syömishäiriöiden esiintyvyyttä transihmisillä. Syömishäiriöhoitoa ja diagnosointia tulisi kehittää paremmin monimuotoisuutta huomioivaksi, koska tällä hetkellä osaavan henkilökunnan puute, pelko syrjivästä kohtelusta ja vähemmistöstressi ovat aitoja esteitä transihmisille syömishäiriöhoitoon hakeutuessa. Toimivassa hoidossa ratkaisevaa olisi sekä sukupuolidysforian että syömishäiriöoireiden samanaikainen sukupuolikokemusta vahvistava hoito moniammatillisesti ja potilaskeskeisesti.
-
(2021)Tavoitteet. Tutkimustieto vahvistaa, että monet kommunikaatiokäyttäytymistavat vaikuttavat käsitykseen viestijän sukupuolesta. Harvat kirjallisuuden raportit kuitenkaan kuvaavat sitä, miten tätä tietoa sovelletaan puhe- ja viestintäterapiaprotokollissa transsukupuolisten naisten feminisaatiossa ja kuinka tarkasti kliininen käytäntö noudattaa jo olemassa olevia ja tutkittuja lähestymistapoja. Tämän katsaustutkimuksen tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, mitä menetelmiä ja tavoitteita julkaistuissa transsukupuolisten naisten ääniterapiaa koskevissa tutkimuksissa on käytetty sekä miten interventiot ovat ajallisesti rakentuneet. Tämän katsauksen tulosten perusteella saadaan tietoa siitä, toteuttavatko transsukupuolisten naisten äänen feminisaatioon tähtäävät ääniterapiat jo olemassa olevia hoitoprotokollia, ja miten niissä sovelletaan tutkittuja kommunikaatiokäyttäytymistapoja. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiin Scopus-tietokannasta maaliskuussa 2021. Hakulausekkeessa käytettiin monipuolisesti transsukupuolisiin naisiin ja ääniterapiaan viittaavia termejä. Tutkielman aineistoksi valikoitui lopulta viisi valinta- ja poissulkukriteerien mukaista 2007–2018 julkaistua alkuperäistutkimusta. Tutkimuksia analysoitiin soveltaen sisällönanalyysin keinoja. Tulokset ja johtopäätökset. Tässä kirjallisuuskatsauksessa kuvattiin viiden tutkimuksen avulla transsukupuolisten naisten ääniterapioiden ajallista rakennetta sekä niissä käytettyjä menetelmiä ja tavoitteita. Tutkimuksissa käytetyissä menetelmissä ja tavoitteissa havaittiin tutkimusten välillä eroja ja yhtäläisyyksiä. Useimmin käytetyiksi menetelmiksi nousivat Gelferin luoma ääniterapiaprotokolla ja Stemplen luoma VFE-menetelmä. Yleisimmiksi taas tavoitteiksi nousivat äänenkorkeuden/perustaajuuden nosto ja oraaliresonanssin voimistaminen. Kaikille käytetyille tavoitteille ja menetelmille löytyi tukea aiemmasta kirjallisuudesta. Terapian ajallisissa rakenteissa havaittiin tutkimuksen sisällä suuria eroja, mutta aiempaan taustakirjallisuuteen verrattuna tuloksissa ei ollut havaittavissa merkittäviä eroja. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nykyinen ääniterapia hyödyntää usein jo luotuja tekniikoita ja protokollia. Verrattain uudella alalla luotettavaa tutkimustieto on kuitenkin kertynyt vasta niukasti, ja uutta tutkimustietoa tarvitaan lisää alan kehittämiseksi.
Now showing items 1-2 of 2