Browsing by Subject "suulakihalkio"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)Tavoitteet. Ikätoverisuhteet ovat tärkeitä lapsen ja nuoren hyvinvoinnille. Niiden avulla opitaan monia tärkeitä taitoja, joita lapsi tarvitsee sosiaalisessa ympäristössään, kuten esimerkiksi empatiakykyä ja sosiokognitiivisia taitoja. Aikaisempien tutkimusten mukaan halkiotausta voi vaikuttaa negatiivisesti ikätoverisuhteisiin ja voi altistaa esimerkiksi kiusaamiselle. Tutkimustulokset ovat olleet kuitenkin hieman ristiriitaisia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää, miten halkiotaustaisten lasten ja nuorten ikätoverisuhteita on kuvattu ja millaisilla tekijöillä on huomattu olevan yhteys poikkeavuuksiin ikätoverisuhteissa. Kun ongelmat on kartoitettu, niitä voidaan ennaltaehkäistä ja niihin on helpompi puuttua. Menetelmät. Tässä tutkielmassa menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tutkimusaineisto haettiin kolmesta tietokannasta, jotka olivat Scopus, Ovid Medline ja PsycInfo. Hakulauseke oli (social or peer) adj2 (interact* or communicat* or skill* or relation* or network* or difficult* or problem* or function*) and (“cleft palate” or “cleft lip”). Mukaanotto- ja poissulkukriteerien jälkeen tutkimusaineistoon valikoitui 5 artikkelia ja lisäksi yksi artikkeli manuaalisella poiminnalla eli lopullinen tutkimusaineisto koostui kuudesta vertaisarvioidusta artikkelista, jotka olivat julkaistu vuosina 2010–2020. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella ei voida yleistää ikätoverisuhdeongelmien koskevan kaikkia halkiotaustaisia lapsia ja nuoria, mutta osalle halkiotausta aiheuttaa merkittävää haittaa ikätoverisuhteissa. Tämä näkyi muun muassa siinä, miten lapset ja nuoret osallistuivat ryhmäleikkeihin, joutuivat kiusatuiksi ja kuinka paljon he viettivät aikaa ikätovereidensa kanssa vapaa-ajalla. Ikätoverisuhteisiin vaikuttavista tekijöistä halkiotaustaisilla lapsilla ja nuorilla puhe ja kommunikaatiokyky nousi useimmin esiin tässä katsauksessa. Erityisesti glottaalinen artikulaatio ja vaikea velofaryngeaalinen puute vaikutti ikätovereiden mielikuvaan lapsesta tai nuoresta. Muita mahdollisia tekijöitä olivat ulkonäkö, halkiotyyppi, ikä, sukupuoli, halkioon liitännäinen toinen terveydellinen ongelma ja taidot prososiaalisuudessa Tutkimuskysymyksiin saatiin ristiriitaisia vastauksia, jonka vuoksi lisää tutkimustietoa tarvitaan edelleen
-
(2017)Lapsia, joilla on kasvojen alueen halkio, syntyy Suomessa vuosittain noin 120. Halkioihin liittyy varsinkin puheen, mutta myös kielenkehityksen pulmia. Aikaisemmissa tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa näiden lasten artikulaatio-ongelmiin ja myöhemmin myös kielenkehityksen pulmiin. Halkiolasten lukitaidot sen sijaan ovat suhteellisen uusi tutkimusala ja lukivaikeuksien esiintyvyydestä ja laadusta on olemassa varsin ristiriitaista tietoa. Kuitenkin tiedetään, että nämä lapset tarvitsevat koulutiellään keskimääräisesti enemmän tukitoimia kuin muut lapset, ja että he hakeutuvat muita lapsia harvemmin korkeakouluopintoihin. Tämä tutkielman tavoitteena selvittää, esiintyykö syndroomattomilla halkiolapsilla tyypillisesti kehittyneitä lapsia enemmän lukivalmiuksiin ja lukitaitoihin liittyviä pulmia, ja millaisina pulmat näillä halkiolap-silla ilmenevät. Aineiston keruu suoritettiin EBSCO, MEDLINE (Proquest) ja PubMed -tietokannoista. Aineis-ton keräämisessä noudatettiin tutkielmalle asetettuja valintakriteerejä: 1) tutkimus oli vertaisar-vioitu, 2) kokoteksti saatavilla englannin kielellä, 3) julkaistu vuoden 2006 jälkeen, 4) tutkimus käsitteli syndroomattomien halkiolasten lukitaitoihin liittyviä pulmia, 5) hakulausekkeen termit esiintyivät joko otsikossa tai tiivistelmässä. Haku tuotti 14 artikkelia, joista valinta- ja poissul-kukriteerejä soveltamalla lopulliseksi aineistoksi saatiin 4 artikkelia. Tutkimus ja aineiston ke-ruu toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen. Tulokset olivat ristiriitaisia sekä lukitaitoihin ja -valmiuksiin liittyvien pulmien laadun, että mää-rän suhteen. Tutkimuksissa käytettyjen arviointimenetelmien moninaisuuden vuoksi ei voida sanoa varmasti, millaisina nämä vaikeudet syndroomattomilla halkiolapsilla näyttäytyvät. Voi-daan kuitenkin todeta, että kliinistä työtä tekevien puheterapeuttien tulisi olla tietoisia siitä, että näillä lapsilla saattaa olla artikulaatiopulmien lisäksi lukitaitoihin liittyviä vaikeuksia. Näiden taitojen tukemisesta puheterapian keinoin voi olla lapselle hyötyä koulutiellä ja mahdollisesti jatko-opintoihin hakeutuessa.
Now showing items 1-2 of 2