Browsing by Subject "tavoitteet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Desires are an integral part of everyday life. Many desires can be enacted without problems, but some desires are in conflict with other goals. Success in managing one’s problematic desires is influenced by many factors. This review aims to describe the role of trait self-control in managing daily desires and in achieving long-term goals. Traditionally, self-control research has assumed that trait self-control operates by resisting temptations. However, recent work has shown that avoiding temptations rather than resisting them and adaptive habits can act as moderators between trait self-control and goal attainment. An important question for future research is how trait self-control contributes to the formation and maintenance of adaptive habits. Future studies should compare different self-control strategies and measure people’s actual behavior in real-life situations. Experience sampling is a useful method for gathering empirical data on how people behave, think and feel in their natural environment.
-
(2022)Tavoitteet. Kelan kuntoutuksessa terapeutteja velvoitetaan käyttämään kansainvälistä GAS-menetelmää tavoitteiden asettamiseen ja kehityksen mittaamiseen osana. Menetelmän soveltaminen logopediseen viitekehykseen on kuitenkin koettu haastavaksi puheterapeuttien keskuudessa. Eniten haasteita koettiin tavoitteiden laatimisessa ja muutoksen kuvaajan eli indikaattorin valitsemisessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää aiemman tutkimustiedon avulla, millaisia viestintään liittyviä GAS-tavoitteita puheterapeuttisessa kuntoutuksessa asetetaan, millaisia GAS-menetelmän indikaattoreita käytetään eri viestinnän kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa ja miten viestinnän muutoksen mittaaminen onnistuu GAS-menetelmän avulla. Tämän katsauksen tulosten perusteella voidaan tarkastella ja lisätä puheterapeuttisen tavoitteenasettelun tietämystä GAS-menetelmän soveltamisessa puhetta tukevan ja korvaavan viestinnän osa-alueella. Menetelmät. Tutkimusmenetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineisto haettiinScopus-, OvidMedline- ja PsycInfo-tietokannoista tammikuussa 2022. Hakulauseke koostui termeistä, jotka liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään, viestinnän häiriöihin ja GAS-menetelmään. Aineistoon valikoitui lopulta kuusi alkuperäistutkimusta mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Tutkimuksia analysoitiin suhteessa tutkimuskysymyksiin. Aineiston esittely ja päälöydökset tutkimuskysymyksittäin avattiin tulososiossa. Tulokset ja johtopäätökset. Katsaukseen valikoituneissa artikkeleissa tutkittavia oli yhteensä 35, ja he olivat tutkimuksien aikaan 0–18-vuotiaita. Tutkittavien kuntoutusta arvioitiin asettamalla viestintään liittyviä tavoitteita, joita oli yhteensä 73. Tavoitteiden määrä tutkittavaa kohden oli keskimäärin neljä, mutta ne vaihtelivat yhden ja yhdeksän välillä. Tavoitteet liittyivät puhetta tukevaan ja korvaavaan viestintään erilaisissa kielenkäyttötehtävissä, toisen kanssa vuorovaikutustilanteessa ja kouluun liittyvissä tehtävissä sekä apuvälineiden teknisessä oppimisessa ja säännöllisessä käytössä. Kaikissa tutkimuksissa muutos saatiin mitattua. Suurin osa tutkittavista saavutti vähintään puolet tavoitteistaan odotetulla tai suuremmalla kuin odotetulla muutoksella. Suurin osa indikaattoreista liittyi erilaisiin määriin ja avusteisesti viestivän tuen tarpeeseen. Näiden lisäksi oli muita yksittäisiä indikaattoreita. Aineiston tutkimukset vahvistavat sitä, että GAS-menetelmän käyttö menetelmäohjeiden mukaan on vaativaa tavoitteiden laatimisessa ja indikaattorin asettamisessa ja että sen käyttö on kirjavaa myös tutkimuksessa. Katsauksen avulla saatiin hyödyllistä tietoa GAS-tavoitteiden asettamisesta ja muutoksen mitattavuudesta
Now showing items 1-2 of 2