Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tekoäly"

Sort by: Order: Results:

  • Tekoälysovellukset teknisissä kommunikoinnin apuvälineissä : Käytettävyyden arviointi logopedisesta näkökulmasta 
    Virkkilä, Kristiina (2022)
    Tavoitteet. Puhevammaiset henkilöt muodostavat heterogeenisen ryhmän ihmisiä, joilla on yksilöllisiä kykyjä ja tarpeita. Yksilöllisesti sopivaa apuvälinettä ei ole aina saatavilla vastaamaan kommunikoinnin tarpeita, ja apuvälineen käyttöön voi liittyä hitautta ja turhautumisen tunnetta. Tekoälyteknologian levittäytyminen terveydenhuollon palveluihin on ollut käynnissä jo useita vuosia, ja sen hyödyntämistä on tutkittu myös teknisissä kommunikoinnin apuvälineissä. Apuvälineiden kehitystyössä tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jotta apuvälineet voisivat onnistuneesti siirtyä kliiniseen käyttöön, näyttöön perustuvan toiminnan periaatteiden mukaisesti. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tutkia, millaisia koneoppimista tai syväoppimista hyödyntäviä teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä on tutkittu, ja miten näissä apuvälineissä huomioitiin käytettävyyden näkökulma. Lisäksi tutkittiin, millä tavalla moniammatillisuus ilmeni tutkimusta tehneissä tutkimusryhmissä. Menetelmät. Tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta, ja tiedonhaku suoritettiin Scopus ja OVID Medline -tietokannoissa. Hakutuloksien otsikossa, tiivistelmässä tai avainsanoissa esiintyi niin kommunikoinnin apuvälineisiin, tekoälyn osa-alueista koneoppimiseen ja syväoppimiseen, sekä apuvälineiden käytettävyyteen liittyviä hakutermejä. Tutkimusaineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta artikkelista vuosilta 2019–2022, ja ne esittelivät kehitteillä olevia teknisiä kommunikoinnin apuvälineitä tai kokeellisessa vaiheessa olevia apuvälinekonsepteja. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielmassa tarkasteltiin viittä kokeellisessa vaiheessa olevaa teknistä kommunikoinnin apuvälinettä tai apuvälinekonseptia. Näissä apuvälineissä koneoppimista, syväoppimista tai siirto-oppimista hyödynnettiin tulkitsemaan apuvälineen käyttäjän tuottamaa syötettä kommunikointitarkoituksessa. Apuvälineiden käytettävyyttä arvioitiin kuuden käytettävyysperiaatteen näkökulmasta. Käytettävyys huomioitiin suurimmassa osassa tutkimuksia kohtalaisesti. Tutkittujen apuvälineiden taustalla oli yhtä tutkimusta lukuun ottamatta insinöörivetoinen tutkimusryhmä, jolloin moniammatillinen yhteistyö ei toteutunut. Jatkotutkimusaiheeksi tunnistettiin apuvälinetekniikan moniammatillisen kehitysyhteistyön mahdollistavien tekijöiden kartoittaminen, jotta kehittyvän teknologian tarjoamat mahdollisuudet voidaan saada yhä laajemmin apuvälinetekniikan käyttöön.
  • Vuorovaikutus tekoälyteknologioiden kanssa ja vaikutukset kognitiivisiin prosesseihin 
    Räty, Sini (2020)
    Ihmisen tiedonkäsittelyn ja päätöksenteon tukena käytetään yhä enenemissä määrin teknologioita, jotka sisältävät tekoälyä. Näiden teknologioiden kanssa jatkuva vuorovaikuttaminen vaikuttaa myös meidän kognitiivisiin prosesseihimme. Sovellusten inhimillistämisen vuoksi ihmiset näyttäisivät suhtautuvan tekoälyä sisältävään teknologiaan eri tavalla kuin muihin teknologioihin. Tekoälysovelluksia käytetään ihmisen oman kognition tukena, mutta näiden teknologioiden käyttäminen ei ainoastaan paranna tiedonkäsittely- ja päätöksentekoprosessejamme vaan saattaa myös vääristää niitä. Tekoälyä sisältävät teknologiat mahdollistavat suurten datamäärien käsittelyn ja ne voivat olla apuna havaintoprosessiemme parantamisessa. Ihminen saattaa kuitenkin luottaa liikaa koneen tekemiin päätöksiin ja meidän voi olla vaikea ymmärtää tekoälysovellusten päätöksentekoprosesseja. Järjestelmät, jotka jäljittelevät ihmisten välisiä kommunikaatiotapoja helpottavat vuorovaikutustamme koneiden kanssa. Koneiden näyttäessä ihmismäisemmiltä tai niiden puhuessa ihmisen tavalla sovellamme niiden kanssa kommunikoimiseen samankaltaisia käytösnormeja, kun ihmisten kanssa kommunikoitaessa. Koneiden ihmisenkaltaisuus herättää meissä myös epämukavuuden tunteita. Tekoälyteknologioiden kehitys on tapahtunut niin nopeasti, ettei tutkimustietoa niiden vaikutuksista ihmisiin ole ehtinyt kertyä tarpeeksi. Psykologinen tieto on hyödyllistä näiden uusien sovellusten suunnittelussa ja tutkittaessa niiden vaikutuksia kognitiivisiin prosesseihin. Aiempi tutkimus ja teoriat ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja ihmisen kognitiivisista prosesseista toimivat hyvänä pohjana tutkittaessa tekoälyteknologioiden vaikutuksia meihin.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO