Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "temperamentti"

Sort by: Order: Results:

  • Äidin syömishäiriön yhteys lapsen psykiatrisiin oireisiin, temperamenttipiirteisiin ja neurokognitiiviseen kehitykseen 
    Laitinen, Maija (2018)
    ABSTRACT There is evidence that maternal psychopathology is a risk factor for development of psychiatric disorders in the offspring. Unfortunately, many studies have excluded eating disorders even though it's been estimated that 7% of Finnish women suffer from eating disorder during the first 30 years of life. The aim of this review was to examine the impact of maternal eating disorder on children's psychological well-being. Two large cohort studies and multiple smaller studies were examined in this review. Maternal eating disorder was often defined as maternal history of eating disorder either during or before pregnancy. Maternal eating disorder has been associated with internalizing and externalizing symptoms in the offspring. Especially children of mothers with anorexia nervosa are at higher risk of having internalizing problems. In addition, mothers with eating disorders rated their children as having a more difficult temperament. The children of mothers with eating disorders showed delays in neurocognitive development. The identified associations were, however, not simple. What might be important considering the effect of maternal eating disorder on child psychopathology is the type and timing of the maternal eating disorder. More research is needed in order to develop early interventions.
  • Kehityksellisen änkytyksen ja temperamentin yhteys 
    Kilkki, Lydia (2017)
    Kehityksellinen änkytys on puheen motorisen sujuvuuden häiriö, joka puhkeaa tyypillisesti lapsilla ennen kuutta ikävuotta kielenoppimiseen vaiheessa, jossa omaksutaan pyrähdysmäisesti paljon uusia kielellisiä ja motorisia taitoja. Kehityksellisen änkytyksen taustalla ei ole mitään elimellistä tai psykologista traumaa. Nykykäsityksen mukaan eri tavoin yhdistyvät perimän pohjalta määräytyvät yksilölliset ominaisuudet ja ympäristön vaikutukset voivat laukaista änkytyksen. Tutkijat ovat todenneet, että yksi änkytykseen vaikuttava tekijä voi olla biologian pohjalta määräytyvä synnynnäinen reagointitapa, temperamentti. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrkii selvittämään, onko tätä yhteyttä havaittu ja missä tempera-menttipiirteissä mahdolliset erot änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten välillä näkyvät. Kirjallisuuskatsauksen aineisto kerättiin samalla hakulausekkeella Science Direct (Elsevier), MEDLINE (Ovid) ja Academic Search Complete (EBSCOhost) – tietokannoista. Yhteensä 86 artikkelista varsinaiseen tutkimukseen valikoitui kuusi tieteellisissä lehdissä vuosina 2000–2017 julkaistua englanninkielistä vertaisarvioitua alkuperäistä tutkimusraporttia. Tutkimuksissa määritettiin joko yleisesti eroja temperamenteissa vanhemmille suunnattujen kyselylomaketutkimusten avulla änkyttävien ja sujuvasti puhuvien lasten välillä, tai tarkasteltiin lähemmin aiemman tutkimuksen perusteella todettua eroavaa temperamenttipiirrettä. Kaikissa tutkimuksissa tutkimusotoksen tuli koostua vähintään 30 lapsesta. Tutkimusasetelmana piti olla änkyttävistä lapsista muodostuva koeryhmä ja ainakin iän puolesta yhteen sovitettu sujuvista lapsista muodostuva kontrolliryhmä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että sujuvasti puhuvien lasten ja niiden lasten joilla on kehityksellinen änkytys temperamenteissa on joitain eroja. Tutkimusten määrittämät eroavat temperamenttipiirteet poikkesivat kuitenkin jonkin verran toisistaan – eroja löydettiin kohtalaisen monessa piirteessä. Yleisellä tasolla tulokset osoittivat, että änkyttävien lasten temperamentti on enemmän negatiivinen kuin sujuvasti puhuvilla lapsilla. Lisäksi änkyttävien lasten tapa reagoida on vähemmän kontrolloitu, eivätkä he pysty säätelemään herkästi heräävien reaktioidensa tyyliä yhtä hyvin. Reaktiot ovat tyyliltään emotionaalisempia sujuvien lasten reaktioihin verrattuna.
  • Oppilaan temperamentin merkitys koulutyöskentelyssä 
    Kovala-Viita, Minna (2017)
    The objective of this literature review is to examine the associations between student’s temperament and his/her adjustment and achievement in school context. It also considers how temperament-conscious knowledge could be taken into account in everyday schooling. Student’s temperament is related to his/her self-regulation skills and working style. It is also associated with the quality of teacher-student interaction and student’s innate ability to behave according to school expectations. So called “school temperament” (high task-orientation, high personal social flexibility and low reactivity) corresponds with teachers’ description of the “ideal student” and is associated with better school adjustment as well as academic performance. Temperament-conscious education encourages teachers to take into account and appreciate students’ individual differences in temperament. Learning environment which pays attention to student’s individual needs can best support his/her development and learning. Teachers are in a key position to promote their students’ positive school adaptation and academic achievement. Therefore, teacher education programs should educate future teachers about the associations of student’s temperament with teaching-learning-processes. Students’ adjustment and achievement in school context can be enhanced by training and practicing both students’ self-regulation skills and achievement-related behaviors. Furthermore, students should also have possibilities to use their own temperament-based strengths in learning. Positive and supportive relationships between teachers and students may have a buffering effect on students’ development. A relatively large body of previous research evidence suggests that temperament-conscious education could be part of the high-quality education.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO