Browsing by Subject "terapia"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2020)Purpose. In today’s society we have a lot of pressure on us and have fast-paced lifestyles. In this hectic goal-oriented life, handicrafts, representing slow living, have gained popularity and attained media attention. However, handicrafts are not acknowledged in scientific fields as well as music and visual arts. The purpose of this thesis is to investigate the relationship between handicrafts and well-being, as well as how handicrafts have been implemented in rehabilitation or therapy of clinical groups comprising different mental health disorders and progressive memory disorders. Methods. The data for this thesis were collected from Google Scholar, Scopus and PubMed. The following keywords were used: knitting, handicrafts, handcrafts, well-being, wellbeing, psycholog*, therapy, stress and anxiety. The Finnish keywords käsityö, psyykkinen hyvinvointi and terapia were also used. Results and conclusions. Since most of the studies in the field are descriptive, we cannot talk about causality but only correlation. Nevertheless, it has been concluded that the handcrafters report handicrafts having many positive effects on their well-being. In addition to the direct mental health benefits, handicrafts seem to have indirect effects on well-being through different kind of cognitive and social phenomena. When it comes to different clinical samples, positive correlation between handicrafts and well-being has also been detected. These results support the hypothesis that handicrafts may have therapeutic effects. Based on the studies conducted so far, it seems justified to use handicrafts in therapy or as a part of therapy or self-care. However, more experimental studies are needed to be able to tell how we can use handicrafts more effectively and for whom it is most suitable.
-
(2017)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että selektiivinen mutismi on hoitamattomana usein paheneva ja pitkäaikainen häiriö. Tutkimukset osoittavat myös, että selektiivistä mutismia kannattaa hoitaa ja että erityisesti riittävän varhain aloitettu hoito on tutkitusti tehokasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa selektiivisen mutismin yleisesti käytettyjä ja tieteellisesti tutkittuja kuntoutuskäytänteitä ja pohtia eri lähestymistapojen ja menetelmien mahdollista soveltuvuutta lasten puheterapeuttiseen kuntoutukseen. Koska selektiivisen mutismin etiologia ja kuntoutuskäytänteet ovat pääosin vakiintumattomia, tarvittaisiin lisää etenkin vertailevaa tutkimusta eri menetelmien tehokkuudesta. Tutkimuksessa selvitetään yleisimpiä selektiivisen mutismin hoitokäytänteitä ja luodaan kokonaiskuvaa vallalla olevista taustateorioista sekä pyritään selvittämään käytänteitä, joita puheterapeuttikin voisi työssään mahdollisesti hyödyntää. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista, jotka haettiin hakulausekkeen avulla kahdesta alan eri elektronisesta tietokannasta. Tulokset ja johtopäätökset. Lapset, joilla on selektiivinen mutismi, hyötyivät kuntoutuksesta. Näyttöä löytyi siitä, että käyttäytymisterapeuttiset menetelmät olivat tehokkaita ja lisäsivät lasten puhetta tilanteissa, joissa he eivät aiemmin olleet puhuneet. Erityisesti nuoremmat, alle kouluikäiset lapset hyötyivät interventiosta. Puhumisen lisäksi tärkeäksi kuntoutukselliseksi tavoitteeksi nousi ahdistuksen vähentäminen. Moniammatillinen yhteistyö ja lähiympäristön ohjaaminen ovat tärkeä osa lapsen selektiivisen mutismin kuntoutusta, missä myös puheterapeutin rooli voi olla keskeinen.
-
(2017)Several recent studies have suggested that the commonalities between mental disorders outweigh their differences. A transdiagnostic approach has been proposed, which refers to a point of view that exceeds current psychiatric classifications, focusing instead on the shared properties of mental disorders. In this literature review, a brief overlook of the literature on transdiagnostic therapy in the treatment of anxiety disorders is presented, focusing especially on one transdiagnostic therapy, the Unified Protocol (UP) by David Barlow et al. (2011). The UP is an emotion-based, transdiagnostic cognitive-behavioral therapy and it is one of the most studied transdiagnostic therapies to date. So far, several studies preliminarily support the use of the UP in the treatment of anxiety disorders. However, little research has been done on this topic and the existing studies are modest in quality, and therefore strong conclusions should not be drawn yet. Further research that is methodologically more sound, with bigger sample sizes and longer follow-ups needs to be done. In the future, it is especially important to compare the UP with a diagnosis-specific therapy, so that its efficacy can be evaluated more competently. If the UP turns out to be as efficacious as the diagnosis-specific interventions already in use, but in addition offers significant practical advantages, the wide use of UP should be seriously considered. In the future, it might be beneficial to move toward integrating both transdiagnostic and diagnosis-specific therapy methods in clinical practice, while taking into account the individuality of patients’ pathology.
Now showing items 1-3 of 3