Browsing by Subject "tunnesäätely"

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää rikokseen syyllistymisen riskin ja B- klusterin persoonallisuushäiriöiden välistä yhteyttä, erityisesti antisosiaaliseen ja epävakaaseen persoonallisuushäiriöön keskittyen. Tämän pohjalta esitellään mahdollisia keinoja vähentää lisääntynyttä rikollisuuteen syyllistymisen riskiä. Tutkielman aiheen konkretisoimiseksi esitellään tutkielmassa myös joitain rikostyyppejä esimerkkeinä. Tutkimuksen kohdeyleisöä ovat psykologiasta ja erityisesti oikeuspsykologiasta kiinnostuneet, rikosten ehkäisyn ja rikosseuraamuksen parissa työskentelevät henkilöt sekä yleisesti yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostuneet ja niihin vaikuttavat henkilöt. Tutkielman aineisto on haettu Google Scholar –tietokannasta ja American Psychological Association verkkosivuston artikkelihausta syksyn 2022 aikana. Tutkimusartikkelien hakuun on käyetty sanoja “personality disorder”, “impulse control”, “emotion regulation/dysregulation”, “brain structure” ja “crime” sekä näiden yhdistelmiä, kuten “emotion dysregulation AND brain structure”. Lisäksi aineistoa on etsitty Google Scholar – tietokannasta löydettyjen artikkelien lähdeluetteloista. Tutkielman keskeisimpänä tuloksena voidaan todeta persoonallisuushäiriöiden kohdalla rikollisuuteen syyllistymisen lisääntyneen riskin liittyvän pitkälti impulssikontrollin ja tunnesäätelytaitojen puutteeseen, jotka normaalitilanteessa auttavat yksilöä sopeutumaan yhteiskuntaan ja estävät voimakkaiden tunnekokemusten aiheuttamat impulsiiviset teot. Impulssikontrollin ja tunnesäätelyn puute selittyy tutkielman tulosten mukaan ainakin osittain aivorakenteen poikkeavuuksilla, joita on tutkittu erityisesti Parkinsonin taudin potilailla. Impulssikontrollin ja tunnesäätelytaitojen puutteen ja lisääntyneen rikokseen syyllistymisen riskin yhteyden perusteella tutkielmassa ehdotetaan persoonallisuushäiriöisten tunnesäätelyn ja impulssikontrollin tukemista laajasti erilaisin interventiokeinoin, koska se saattaisi olla omiaan vähentämään rikollisuuteen syyllistymisen riskiä. Tunnesäätelyyn ja impulssikontrollin tukemiseen liittyvien interventiokeinojen lisätutkimus olisi arvokasta ja tarpeellista yksilöiden inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja yhteiskuntaan sopeutumisen lisäämiseksi. Lisätutkimuksen myötä voidaan kehittää keinoja, joilla persoonallisuushäiriöiden ja rikollisuuden riskin välistä yhteyttä pystytään vähentämään. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin myös varhaista ongelmiin puuttumista ja niiden tunnistamista, jotta tutkimusten avulla kehitetyt interventiokeinot olisivat mahdollisimman tehokkaita.

Tavoitteet: Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisiä mielenterveyden häiriöitä, joiden ydinoireena on liiallinen pelko tai ahdistus. On esitetty, että yksi ahdistusoireiden kehittymistä selittävä ja oireita ylläpitävä tekijä on toimimaton tunnesäätely. Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy usein myös samanaikaisia uniongelmia, ja on mahdollista, että kyky säädellä tunnereaktioita tarkoituksenmukaisesti välittyy unen kautta. Aiemmissa tutkimuksissa erityisesti REM-uni on liitetty tunnetiedon käsittelyyn, mutta sen tarkemmista vaikutuksista tunnesäätelyyn tiedetään vähemmän. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, liittyykö ahdistuneisuushäiriöihin REM-unen muutoksia, ja miten REM-uni tunnesäätelyyn vaikuttaa. Menetelmät: Kirjallisuuskatsauksen lähdemateriaali haettiin PubMed-, APA PsychINFO- ja Google Scholar -tietokannoista hakutermejä ”REM sleep”, ”paradoxical sleep” ja ”polysomnography”, ”anxiety disorder”, ”panic disorder” ja ”phobia” sekä ”emotion regulation”, ”emotion management”, ”emotion control”, ”reappraisal”, ”distraction”, ”suppression” ja ”emotional reactivity”. Tulokset ja johtopäätökset: Kirjallisuuskatsauksen perusteella ainakin yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön ja paniikkihäiriöön saattaa liittyä REM-unen poikkeavuuksia. Lisäksi on jonkin verran näyttöä siitä, että REM-uni on yhteydessä tunnereaktiivisuuteen ja -säätelyyn, joskin tämän yhteyden yleistyminen ahdistuneisuushäiriöihin on toistaiseksi epäselvää. Tarkempaa tutkimusta unen muutoksista eri ahdistuneisuushäiriöissä sekä REM-unen tunnesäätelyvaikutuksista tarvitaan. Yksi mahdollinen hypoteesi REM-unen, ahdistuneisuuden ja tunnesäätelyn vuorovaikutuksesta on, että REM-unen häiriintyminen voimistaa tunnereaktiivisuutta ja hankaloittaa tunnesäätelyä, mikä edelleen lisää ahdistusta ja voi lopulta johtaa ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Tieto ahdistuneisuushäiriöiden taustamekanismeista on tärkeää, jotta häiriöitä osattaisiin nykyistä paremmin ennaltaehkäistä ja hoitaa.

TAVOITTEET. Tunnesäätelyn ja niiden ongelmien on todettu olevan merkittäviä psykopatologian synnyssä ja pysyvyydessä sekä yleisesti hyvinvoinnissa. Tässä tutkielmassa tarkastelen, mitä tunnesäätely ja sen ongelmat ovat ja miten ne vaikuttavat ihmisen elämään. Perehdyn erityisesti siihen, miten tunne-elämän ongelmat vaikuttavat masennuksen syntyyn ja pysyvyyteen. Masennus on tunnehäiriö, jossa tunne-elämän haasteet ovat yleensä keskiössä. Masennuksen ennuste on molemmilla sukupuolilla sama, mutta masennusta diagnosoidaan naisilla kaksinkertaisesti miehiin verrattuna. Viime vuosikymmeninä on kuitenkin alettu puhua ”miesten masennuksesta” ilmiönä, sillä joidenkin tutkimusten mukaan miehillä masennukselle epätyypillinen eksternalisoiva oireilu on naisia yleisempää. Tämä voi tilastojen valossa tarkoittaa sitä, että miehillä masennusta jopa alidiagnosoidaan tai diagnosoidaan väärin. Tässä tutkielmassa tutkin, miten naisten ja miesten masennusoireilu eroaa toisistaan ja mikä rooli tunnesäätelyllä voi olla sukupuolieroissa. Perehdyn monipuolisesti masennusoireilun eroihin liittyviin syihin, kuten erilaisiin psykologisiin, biologisiin ja sosiokulttuurisiin tekijöihin. MENETELMÄT. Lähdekirjallisuus etsittiin PubMed-tietokannasta hakusanoilla ”emotion regulation”, ”emotion dysregulation”, ”depression”, ”affect regulation”, ”sex”, ”gender” ja ”men”. Haku rajatiin katsauksiin, systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET. Tunnesäätelyn ongelmat ovat keskeisiä masennuksen synnyssä ja pysyvyydessä. Erot masennuksen diagnoosien määrässä ja masennusoireilussa voivat johtua biologisista, psykologisista ja sosiokulttuurisista tekijöistä. Sosiokulttuuriset tekijät ja tunnekasvatus voivat vaikuttaa olennaisesti tunnesäätelyn ongelmien syntyyn sekä tytöillä että pojilla. Naisilla ilmenee enemmän perinteistä, internalisoivaa masennusoireilua ja miehillä enemmän eksternalisoivia oireita, joista merkittävimpiä ovat impulssikontrollin puute, riskien ottaminen ja päihteiden väärinkäyttö. Eksternalisoiva oireilu voi peittää masennusoireilua ja itsemurhariskiä, sekä pahentaa masennusta, vaikeuttaa avun hakemista, heikentää masennushoidon tehoa ja lisätä itsemurhan riskiä, joten sen ilmeneminen tulisi huomioida kliinisessä käytännössä.