Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "tuottava sanasto"

Sort by: Order: Results:

  • Kuulovammaiset lapset ja tuottavan sanaston koon kehitys 
    Annola, Saara (2023)
    Tavoitteet: Kuulovamman merkittävimmät vaikutukset pienillä lapsilla liittyvät kielen ja kommunikaation kehitykseen. Kehittyvällä teknologialla on tärkeä rooli kuulovammaisten lasten puhekielen kehityksessä, ja vastasyntyneiden yleistyneet kuulonseulonnat ja aikaistuneet interventiot ovat nostaneet odotuksia siitä, että kuulovammaisten lasten kielen kehitys saavuttaisi normaalikuuloisten verrokkien taidot. Tutkimustulokset aiheesta ovat kuitenkin ristiriitaisia. Varhainen sanasto on yhteydessä moniin kielellisiin taitoihin. Lisääntynyt tieto kuulovammaisten lasten sanaston kehityksestä voisi ohjata sanaston kehitykseensä kohdistuvia odotuksia, antaisi varhaista tietoa puheterapeuttisen intervention tarpeesta ja antaisi suuntaa kuntoutuksen ja ohjauksen keinoille ja tavoitteille. Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisilla menetelmillä kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kokoa on tutkittu, ja mitä tuloksia kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koon kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä on saatu uusimmissa tutkimuksissa. Menetelmät: Menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin PubMed ja Scopus -tietokannoista hakulausekkeella: (“hard of hearing” OR “deaf” OR “hear ing imp*” OR “hearing loss” OR “hearing aid*” OR “cochlear implant*”) AND (“vocabulary” OR “lexicon”) AND (“child*”). Tutkimusaineisto muodostui kuudesta vuosina 2021–2022 julkaistusta tutkimusartikkelista. Tulokset ja johtopäätökset: Kuulovammaisten lasten tuottavaa sanastoa arvioitiin normaalikuuloisille lapsille kehitetyillä menetelmillä, mikä on aiemman tiedon valossa yleistä. Ryhmätasolla kuulovammaisten lasten tuottava sanasto kasvoi merkitsevästi ajan myötä. Aiempi tutkimus on ristiriitainen sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanasto verrattavissa normaalikuuloisiin ikäverrokkeihin. Tässä tutkielmassa kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koko oli yhtä tutkimusta lukuun ottamatta merkitsevästi pienempi kuin normaalikuuloisilla verrokeilla. Sekä aiempi tutkimus että tämän tutkielmat tulokset olivat ristiriitaisia sen suhteen, onko kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston kasvu verrattavissa normaalikuuloisiin lapsiin, ja mitkä tekijät vaikuttavat kuulovammaisten lasten tuottavaan sanastoon. Kuulovammaisten lasten tuottavan sanaston koosta, kehityksestä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä etenkin pitkällä aikavälillä tarvitaan lisätutkimusta
  • Viestinnän apuvälinettä käyttävän lapsen sanaston käyttö ja tukeminen 
    Härmä, Meeri (2024)
    Tavoitteet. Lapset, joilla ei ole käytössään puhuttua kieltä, voivat käyttää vuorovaikutuksensa tukena puhetta tukevaa ja korvaavaa viestintää. Viestinnän apuvälineitä käyttävien lasten sanaston käytön on kuitenkin havaittu olevan jäljessä verrattuna tyypillisesti kehittyviin ikätovereihin. Syyt voivat johtua muun muassa siitä, ettei apuvälinettä käyttäville lapsille ole tarjolla riittävästi tukea apuvälineidensä käyttöön. Lisäksi viestinnän apuvälinettä käyttävät lapset vastaanottavat usein erilaista kielellistä muotoa kuin itse tuottavat. Puhuttu kieli voi sisältää ilmaisuja ja rakenteita, joita apuvälinettä käyttävä lapsi ei pysty apuvälineellään tuottamaan. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten viestinnän apuvälinettä käyttävä lapsi käyttää sanastoaan, ja miten sanaston käyttöä voidaan tukea kuntoutuksella. Tutkielmassa keskitytään tuottavan sanaston käyttöön ja kuntoutukseen. Menetelmät. Tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin kahdesta tietokannasta. Ovid Medline-tietokannasta hakulausekkeella: (lexic* OR vocab*) AND (intervention) AND (“use” OR develop* OR express*) AND (“aided communication” OR AAC OR “augmentative and alternative communication”) AND (child*) ja Scopus-tietokannasta hakulausekkeella: (lexic* OR vocab*) AND (intervention) AND (use OR develop* OR express*) AND (“aided communication” OR AAC OR “augmentative and alternative communication”) AND (child*). Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui viisi vertaisarvioitua tutkimusartikkelia. Artikkelit oli julkaistu vuosina 2006–2023. Aineiston analyysi toteutettiin poimimalla artikkeleista kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksiin vastaavaa tietoa. Tärkeimpiä tietoja myös taulukoitiin. Tulokset ja johtopäätökset. Tärkeimmät havainnot tuottavan sanaston käytöstä olivat käytetyn sanaston substantiivipainotteisuus ja verbien vähäinen käyttö. Katsauksessa havaittiin myös osallistujien käyttämiä nimeämisstrategioita ja keskustelukumppanin rooli ilmaisujen tulkitsemisessa. Tutkimuksissa käytetyt kuntoutusmenetelmät olivat vaikuttavia ja lisäsivät osallistujien tuottavan sanaston määrää. Kuntoutusmenetelmillä oli vaikutusta myös osallistujien sanaston koostumukseen. Kirjallisuuskatsauksesta saatu näyttö viittaa viestinnän apuvälinettä käyttävien lasten sanaston käytön olevan rajoittunutta ja tuottavan sanaston määrän olevan vähäistä. Lisätutkimus erityisesti kuntoutusmenetelmistä olisi tärkeää, jotta niiden vaikuttavuutta voitaisiin paremmin yleistää. Tällöin myös puheterapeutit voisivat hyödyntää näyttöön perustuvia menetelmiä kuntoutuksessa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO