Browsing by Subject "työelämä"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2021)Tavoitteet. Aiemmissa tutkimuksissa afasian on havaittu vaikeuttavan työhönpaluun mahdol-lisuuksia huomattavasti verrattuna muihin aivoinfarktipotilaisiin. Varsinkin nuorelle infarktikun-toutujalla työ ja urakehitys ovat usein tärkeitä, mutta työhönpaluun esteenä on usein monen-laisia tekijöitä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli tarkastella niitä haasteita, joita afaattiset henkilöt kohtaavat palatessaan takaisin työelämään sairastumisensa jälkeen. Li-säksi tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten työhönpaluuta voidaan edistää puhetera-peuttisen kuntoutuksen keinoin. Menetelmät. Kandidaatintutkielmassa käytettiin menetelmänä integroivaa kirjallisuuskatsaus-ta. Lopullinen aineistohaku suoritettiin helmikuussa 2021 kahdesta tietokannasta, jotka olivat Scopus ja Ovid Medline. Hakusanana käytettiin termejä aphasi* (afasia), ”return-to-work” (työhönpaluu), employment (työllisyys), vocational (ammatillinen), career (ura), speech-therap*/speech-and-language-therap* (puheterapia) ja rehabilitat* (kuntoutus). Aineisto rajat-tiin poissulkukriteerejä käyttämällä. Lopulliseen tutkimusaineistoon valikoitui lopulta 6 tutki-musartikkelia, jotka analysoitiin laadullisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella afaattiset henkilöt kohtaavat työhönpaluussaan hyvin monimuotoisia haasteita, jotka pystyttiin jakamaan yksi-löllisiin piirteisiin, työn luonteeseen, sosiaalisiin suhteisiin ja työympäristöön liittyviin tekijöihin. Tyypillisimpiä haasteita aiheuttivat teknisten laitteiden käyttö, kommunikaatiotilanteiden vaih-televuus sekä ryhmätilanteet. Tulosten perusteella yksilöllisesti kohdistetulla puheterapialla voidaan mahdollisesti edistää afaattisen henkilön työhönpaluuta, mutta tutkimustieto aiheesta on hyvin niukkaa. Erityisesti lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kuntoutus on tämän katsauk-sen perusteella tarpeen afaattiselle henkilölle, jolla on tavoitteenaan paluu työelämään.
-
(2022)Änkytys on puheen häiriö, jonka näkyvimmät oireet liittyvät äänteiden, tavujen tai sanojen toistoihin ja pidennyksiin. Änkytykseen liittyy puhumisen jännittämistä, joka voi aiheuttaa rajoituksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Moderni työelämä vaatii työntekijältä hyvää yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja verkostoituneisuutta. Työelämällä on laaja merkitys yksilön elämään, ja änkytyksen yhteydestä työelämään on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten änkytys vaikuttaa työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusartikkelit valikoitiin sähköisen aineistohaun kautta elektronisesta tietokannasta, Scopuksesta. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä termejä stutter (änkytys), employment (työllisyys), recruitment (rekrytointi), job interview (työhaastattelu), work life (työelämä) ja career (ura). Hakulausekkeeksi muodostui ( TITLE-ABS-KEY ( stutter* ) AND TITLE-ABS-KEY ( em-ployment OR recruitment OR "job interview*" OR "work* life" OR career ) ). Tutki-musartikkelit karsittiin mukaanottokriteerien perusteella ja lopulliseksi aineistoksi muodostui viisi vuosina 2012–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti soveltaen sisällönanalyysin menetelmää. Neljä viidestä tähän tutkielmaan valikoituneista alkuperäisartikkeleista tulivat tuloksiin, että änkytyksellä oli negatiivinen vaikutus työllistymiseen, työtehtävistä suoriutumiseen, suhteisiin kollegojen kanssa, palkkatasoon ja ylenemismahdollisuuksiin. Änkytyksen havaittiin myös asettavan änkyttävät henkilöt alttiimmaksi työelämässä tapahtuvaan syrjimiseen. Yhden alkuperäisartikkelin tulokset erosivat näistä tuloksista siten, että se ei havainnut änkytyksellä negatiivista tai muutakaan vaikutusta työelämään. Työelämällä havaittiin olevan myös positiivisia vaikutuksia änkyttäviin työntekijöihin, kuten positiivista itsetietoisuutta ja puheen sujuvuuden lisääntymistä. Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä aineistona oli vain viisi tutkimusta, eivätkä tulokset olleet yksimielisiä. Laajemmat tutkimukset änkytyksen vaikutuksesta työelämään ovat tarpeen. Tuloksilla voitaisiin lisätä änkyttävien henkilöiden työkykyä ja vähentää heidän työttömyyttänsä.
-
(2023)Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella niitä mekanismeja, jotka vaikuttavat autististen ihmisten alhaisten työllisyyslukujen taustalla, sekä tarjota tuoreimpaan tutkimustietoon nojaten ratkaisukeinoja autististen nuorten ja aikuisten työllisyyden parantamiseen ja työhön sopeutumisen tukemiseen. Teoksessa tarkastellaan työllisyyslukujen taustatekijöitä autismin, yksilöllisten ominaisuuksien sekä kulttuuristen ja rakenteellisten ongelmien näkökulmista. Työelämän yleisimmät haasteet on jaettu teoksessa työnhaun ja työhaastattelun sekä työhön kouluttautumisen ja valmistautumisen vaiheisiin. Katsauksessa tarkastellaan tietoa erilaisista tutkimuksista ja pyritään löytämään tehokkaimmat ratkaisukeinot työllisyyslukujen kohottamiseen. Autististen yksilöiden alhaisten työllisyyslukujen taustalla vaikuttavia mekanismeja ei ole tutkittu riittävästi, eikä niitä täten tunneta vielä kovin hyvin. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu yhtenäisesti, että valtaosa autistisista yksilöistä tarvitsisi laajoja, monipuolisia tukia löytääkseen ja ylläpitääkseen työllisyyttä. Tuki jokaiselle autistiselle henkilölle tulisi räätälöidä yksilöllisesti, ja tuki olisi parhaimmillaan pitkäkestoista ja tarjoaisi apua moneen eri elämän osa-alueeseen, kuten taloudelliseen ja sosiaaliseen elämään työssä suoriutumisen rinnalla. Työelämän kulttuuriselta tasolta positiivisia vaikutuksia työllisyyslukuihin löydettiin autististen työnhakijoiden ja työntekijöiden vahvuuksiin keskittymisestä sekä epäolennaisten asioiden, kuten katsekontaktin vähäisyyden, huomioimattomuudesta. Katsauksessa tarkasteltiin useampaa eri maista tulevaa tukiohjelmaa, joiden tehokkuudesta on saatu risteävää tietoa. Vielä ei ole kehitetty yhtenäistä ja kaikin puolin tehokkaaksi todistettua interventiota tai ohjelmaa, joka sisältäisi kaikki teoksessa mainitut autististen henkilöiden työllisyyden tukemisen osapuolet. Hyvin suunnitellulla ja tieteelliseen tietoon perustuvalla tuella voidaan kuitenkin tuoda autistisia yksilöitä työllisyyden piiriin samalla parantaen yksilöiden hyvinvointia, sekä tuoda pitkällä aikavälillä merkittäviä säästöjä yhteiskunnalle. Aihe vaatii siis perusteellista lisätutkimusta ja sen soveltamista tehokkaiden, monipuolisten tukiohjelmien kehittämiseen.
Now showing items 1-3 of 3