Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "työllistyminen"

Sort by: Order: Results:

  • Änkytyksen vaikutus työelämässä 
    Oskari, Piilonen (2022)
    Änkytys on puheen häiriö, jonka näkyvimmät oireet liittyvät äänteiden, tavujen tai sanojen toistoihin ja pidennyksiin. Änkytykseen liittyy puhumisen jännittämistä, joka voi aiheuttaa rajoituksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Moderni työelämä vaatii työntekijältä hyvää yhteistyökykyä, ulospäin suuntautuneisuutta, sosiaalisuutta ja verkostoituneisuutta. Työelämällä on laaja merkitys yksilön elämään, ja änkytyksen yhteydestä työelämään on toistaiseksi tehty vähän tutkimusta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten änkytys vaikuttaa työllistymiseen ja uralla etenemiseen. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Tutkimusartikkelit valikoitiin sähköisen aineistohaun kautta elektronisesta tietokannasta, Scopuksesta. Hakusanoina käytettiin englanninkielisiä termejä stutter (änkytys), employment (työllisyys), recruitment (rekrytointi), job interview (työhaastattelu), work life (työelämä) ja career (ura). Hakulausekkeeksi muodostui ( TITLE-ABS-KEY ( stutter* ) AND TITLE-ABS-KEY ( em-ployment OR recruitment OR "job interview*" OR "work* life" OR career ) ). Tutki-musartikkelit karsittiin mukaanottokriteerien perusteella ja lopulliseksi aineistoksi muodostui viisi vuosina 2012–2021 julkaistua alkuperäistutkimusta. Aineisto analysoitiin systemaattisesti soveltaen sisällönanalyysin menetelmää. Neljä viidestä tähän tutkielmaan valikoituneista alkuperäisartikkeleista tulivat tuloksiin, että änkytyksellä oli negatiivinen vaikutus työllistymiseen, työtehtävistä suoriutumiseen, suhteisiin kollegojen kanssa, palkkatasoon ja ylenemismahdollisuuksiin. Änkytyksen havaittiin myös asettavan änkyttävät henkilöt alttiimmaksi työelämässä tapahtuvaan syrjimiseen. Yhden alkuperäisartikkelin tulokset erosivat näistä tuloksista siten, että se ei havainnut änkytyksellä negatiivista tai muutakaan vaikutusta työelämään. Työelämällä havaittiin olevan myös positiivisia vaikutuksia änkyttäviin työntekijöihin, kuten positiivista itsetietoisuutta ja puheen sujuvuuden lisääntymistä. Tuloksiin on syytä suhtautua kriittisesti, sillä aineistona oli vain viisi tutkimusta, eivätkä tulokset olleet yksimielisiä. Laajemmat tutkimukset änkytyksen vaikutuksesta työelämään ovat tarpeen. Tuloksilla voitaisiin lisätä änkyttävien henkilöiden työkykyä ja vähentää heidän työttömyyttänsä.
  • Kehityksellisen kielihäiriön vaikutus oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen suorittamiseen ja työllistymiseen 
    Enqvist, Tommi (2023)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tavoitteet. Kehityksellinen kielihäiriö on elinikäinen vaiva, jossa kielellinen toimintakyky ei kehity iän ja muun kognitiivisen kehityksen mukaisesti. Tästä huolimatta sen haittoja aikuisiässä tutkitaan vain harvoin. Tiedetään kuitenkin, että erityisesti puhutun ja kirjallisen kielen kyvykkyys pysyy normaalisti kehittyneitä heikompana, mistä johtuen kyseisestä häiriöstä kärsivät ovat tyypillisesti menestyneet heikommin yhteiskunnassa. Työelämä puolestaan kehittyy jatkuvasti syvempää kouluttautumista ja erikoistumista painottavaan suuntaan, mikä voi näyttäytyä kehityksellisesti kielihäiriöisille suurena haasteena.Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa oppivelvollisuuden jälkeisten opintojen suorittamiseen ja työllistymiseen. Menetelmät. Tämän tutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Hakulausekkeena oli ("specific language impairment" OR "developmental language disorder") AND ("adult*" OR "young") AND ("education*") AND ("outcome*" OR "experience*"). Tiedonhaku toteutettiin Pubmed ja Scopus -tietokannoissa tammikuun 2023 aikana. Tutkimukseen valikoitui lopulta viisi artikkelia, jotka oli julkaistu 2010—2018. Tulokset ja johtopäätökset. Kouluttautumisen osalta kaikissa verrokillisissa tutkimuksissa ilmeni selvä ero kehityksellisesti kielihäiriöisiin nähden, joskin maakohtaisia eroja löytyi. Tanskaan tai Kanadaan verrattuna Iso-Britanniassa harvempi kehityksellisesti kielihäiriöinen suoritti suomalaiseen lukio- tai ammattitutkintoon verrannollisia tai korkeampia tutkintoja, vaikkakin tätä selittää osaltaan Iso-Britannian eriävä koulutusjärjestelmä. Kouluttautuminen ja työllistyminen myös eriytyivät voimakkaasti iän myötä. Korkeakouluttautuminen oli kaikissa tutkimuksissa kehityksellisesti kielihäiriöisillä hyvin harvinaista. Tutkimuksissa ilmeni myös kehityksellisesti kielihäiriöisten heikompi työllistyminen, joskin ero näyttäytyi tässä vähäisempänä kuin kouluttautumisessa. Merkittävimmät erot olivatkin laadullisia, ja valtaosa kehityksellisesti kielihäiriöisistä työllistyi vähemmän koulutusta vaativiin tehtäviin. Saatujen tulosten perusteella ilmenee sekä yleinen tarve lisätutkimuksille kehityksellisestä kielihäiriöstä aikuisuudessa, kuin myös tarve kehittää keinoja kehityksellisesti kielihäiriöisten kouluttautumisen lisäämiseksi, jotta työelämän muutosten seurauksena tämän viiteryhmän tilanne ei heikkenisi.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO